Terveisiä pustan laidalta – osa 4/5

Omia hapankirsikoita

Päivät täyttyivät ostosreissuista, huonekaluhankinnoista, kyläilyistä ja kodin sisustamisesta.
Muutaman kerran kävimme myös lähellä sijaitsevassa Fagyi Kertissä, "Jäätelotarhassa", viilentymässä ja herkuttelemassa.

Vanha kouluaikojen tuttu Kopász Tamás asuu myös lähellämme, ja kävimme sielläkin katsomassa hänen asuntoaan, mukavalta vaikutti ja isolla pihalla on tilaa tehdä taidetta. Naapurin koira pelästytti kerran vapaana ohikulkevat helmikanat niin, että ne karauttivat avoimesta portista Kopászin pihalle ja katosivat "sinne jonnekin". Luottotalkkari Feri oli tännekin rakentanut "paviljongin", jossa on mukava köllötellä ja odottaa inspiraatiota.

Taiteilija Wahorn András asuu hänkin kylässä ja kutsu kävi kyläilemään. Hemingwayta muistuttava erakkomainen András oli hyvä isäntä, ja hänen ateljee-asuntonsa oli myös mielenkiintoista katsottavaa. Vahtina Andrásilla on pulin ja schäferin jälkeläinen, jota ei tulisi mieleenkään haastaa, jos olisi murtovarkaana kipuamassa aidan yli...

Andi ja Topias

Kótai Tamás kutsui meidät tottakai luokseen vieraisille. Hänen ja tyttöystävänsä Andin valmistumassa oleva talonsa ja iso tontti sijaitsee meiltä linnuntietä vain parinsadan metrin päässä. Kävimme siellä Joosepin ja Erikan kanssa autereisena hellepäivänä ihailemassa pihaa ja taloa, joka valmistuessaan on todella upea.

Jooseppi, Tamás, Erika, Tilla ja Juuso "Lazying on a Sunday Afternoon".

Andi tarjosi tekemäänsä hapankirsikkaviiniä – olipa hyvää!

Hannu ja Aila eivät päässeet ennen lähtöään katsomaan heitä kiinnostavaa taloa kylän keskustassa, kun omistaja ei ollutkaan paikalla. Mika kävi siellä myöhemmin ottamassa valokuvia kohteesta.

Sukulaiset lähtivät ja me palasimme arkeen.

Hannu ja Aila lähtivät Suomeen ja Joonas Budapestiin.
Isännöinnistä vapauduttuamme hankalin remonttikohde eli keittiö saatiin vihdoin valmiiksi.

Rigipsiä seinään ja kolot peittoon! Ja hyvästi vihreät seinät!

Joskus kolot kasvoivat ihan itsestään...

XL-remppahäkki

Pienen yllätyksen aiheuttivat vesijohdot: putket kulkevat niin lähellä seinän pintaa, että helteellä kondenssivesi pukkasi seinän läpi ja valutti maalit sillä kohtaa (talon seinät ovat hengittävää maa/savi/olki-materiaalia). Paklaaminen ja maalaaminen piti tehdä aamu- ja iltavuoroissa, päivällä ei työnteko tullut kysymykseenkään.

Egerin hovihankkijaliikkeestämme löysimme myös sopivia hyllyjä keittiön seinille, ja Egerin Tescosta pitkään hakusessa olleet veitsimagneetit!

Nyt rupeaa näyttämään keittiöltä

Eikös vain! Jotenkin on tämä valkoinen rauhallisempi kuin se vanha vihreä koristemaali...

Viikonloppuna Jooseppi kutsui meidät luokseen illanviettoon muiden tuttujen ja kyläläisten kanssa. Nyt kun olimme saaneet hankittua omia huonekaluja, hän pyysi meitä tuomaan mukanamme lainassa olleet tuolit kaikkia vieraitaan varten.

Tuoleja ulkoiluttamassa

Olimme varmasti näky lähtiessämme illalla kotoa jonossa jokaisella tuoli kädessään!
Paikan päällä kävi ilmi että meitä oli "huijattu": olikin Erikan syntymäpäivä, mutta vieraille ei kerrottu etukäteen mitään, jotta ei tulisi ongelmaa lahjojen hankkimisesta. Tämä oli ehkä koko loman kuumin päivä, vielä myöhään illalla asteita oli varmaan 25, ja kosteusprosentin täytyi olla hirvittävä.
Joosepin ja Erikan naapurin vaimo oli tehnyt herkullisia pogácsoja. Muuten pöydästä löytyi patonkia, kinkkua, salamia, juustoja, leipää eikä juotava päässyt kesken loppumaan!

Olimme kaivanneet kotiin ulko-ovelle ötökkäverhoa. Illalla kun ilma viilenee, ei ovea voi pitää auki sillä valot houkuttelevat kaikki mönkiäiset ja siivekkäät hämärästä sisälle. Mutta sitten lähi-Tescoomme ilmestyi magneeteilla toimiva ötökkäverho jonka ostimme saman tien! Verhonpuoliskot kiinnitettiin ovenkarmiin, ja puoliskot aukeavat kulkiessa helposti magneettien kohdalta ja rapsahtavat nopeasti kiinni.

Mainehikas ötökäverho

Kun Imre ja naapurimme Lajos näkivät ötökkäverhomme, olivat he aivan innoissaan ja pyysivät vaimojaan heti katsomaan moista. Nämä vasta innostuivatkin ja käskivät miehiään oitis Tescoon ostoksille!
Lajos ei millään verhoa löytänyt kaupasta, joten me kävimme hakemassa hänelle sellaisen seuraavalla ostosreissullamme.

Nyt ollaan jo lomamme loppupuolella, viimeinen osa Unimuncissa pikapuoliin.