 |
| Jooseppi toi minibussimme kentälle valmiiksi. Csoki ei ollut lennosta moksiskaan |
Kesäkuun alussa, koulujen päättyessä ja ilmojen viiletessä perinteiseen suomalaiseen tapaan, meillä oli edessä lähes neljän viikon matka Unkariin. Hankimme viime vuonna talon Hevesin läänistä, pikkuruisesta kylästä Egerin ja Tisza-järven puolessavälissä.
Pääsiäisenä vietimme jo siellä viikon remontin merkeissä, ja samaa oli edessä tälläkin reissulla lomailun lisäksi. Osa perheestä lähti matkaan jo kesäkuun alussa (Mika, Kirsi, Juuso ja Topias). Mukaan lähti ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen pulimme Csoki, ehta unkarinpaimenkoira! Loppuperhe (Tinjamilla, Marisa ja Jonna) saapuisivat paikalle viikon kuluttua, kun pääsykokeet ja rugbyturnaukset oli hoidettu alta pois.
Lento koiran kanssa sujui hyvin, ainakaan koneen matkustamon puolelle ei kuulunut surkeaa ulinaa ruumasta. Ja hyvä niin. Budapestin Liszt Ferencin lentokentällä, Ferihegyillä, meitä oli vastassa tietysti Jooseppi vuokra-automme kanssa. Yhdeksän hengen minibussimme oli hintava mutta välttämätön - kylästämme ei suurperhe muulla keinoin pääsisi liikahtamaankaan.
Pahimmillaan olleet Budapestin tulvat eivät onneksi vaikuttaneet liikennejärjestelyihin, ja pääsimme matkaan ainoaa osaamaamme reittiä kohti M3-moottoritietä Budapestin läpi. Kesäkelillä matka joutui, ja pian olimme ensimmäisessä etapissamme: Mezökövesdin Zsóry-kylpylän vieressä olevassa Rózsa-ravintolassa, noin 10 kilometrin päässä kylästämme.
 |
| Ollaan jo lähellä... |
Csoki toivotettiin tervetulleeksi ravintolan terassille. Sidoimme koiran hihnastaan tukevaan ruokapöytään, ja hyvä niin - pulu erehtyi laskeutumaan terassin kivetykselle, mistä Csoki äkkäsi linnun ja syöksähti rivakasti haukkuen sitä kohti. Pöytä tärähti huomattavasti, mutta astiat pysyivät onneksi pystyssä. Tästä opimme, että koira on tosiaankin sidottava johonkin tukevaan ja samalla on katsottava ettei hihnan reitille jää mitään kaatuvaa, kuten isoja piharuukkuja.
 |
| Saksanpähkinällä paneerattu pihvi, perunaletut ja omenarenkaita Rózsassa |
 |
| Perillä ollaan – (työ)loma alkakoon! |
Pari ensimmäistä päivää sujui hyvin perinteisissä mökkitunnelmissa. Kaasuhanat pysyivät mystisesti kiinni, joten emme saaneet kuumaa vettä emmekä pattereihin lämpöä. Hella pysyi myös kylmänä.
Oli luovan ongelmanratkaisun aika: aamupesua varten saimme kuumaa vettä kahvinkeittimen avulla ja teimme pesuveden siivousämpäriin. Puhdasta tuli!
Päivällä söimme hyviä uuniruokia, sillä sähköuuni toimi moitteetta.
Syy kaasuttomuuteenkin selvisi, kun yksi kylässä asuvista ystävistämme, Kótai Tamás, soitti kaasuyhtiöön ja kertoi ongelmasta. Kas, kaasun päähanassa on namiska, jota pitää vetää samalla kun päähana avataan. Mehän olimme kaikki järjestään vain kääntäneet hanan auki.
Ja kylläpäs tuntui mukavalta päästä suihkuun, saada huoneisiin lämmintä ja sänkyvaatteet kuiviksi! Ja kun saimme hellankin käyttöön, ostimme uusia perunoita.
 |
| Uutta, punaista perunaa – ja sipulia & paprikaa, totta kai |
Egerin Tescosta (vastaa isoa Prismaa / Citymarkettia) ja Obista (kuin Kodin Terra tai K-rauta) haimme kaikenlaista remontti- ja sisustustavaraa seinämaalista suihkuverhoon ja pöytälamppuihin. Kävimme myös useana päivänä penkomassa
käytettyjen huonekalujen kauppaa ja teimme muutamia hyviä löytöjä. Lisäksi lähi-Tescosta löytyi passeli pölynimuri pitämään huushollin siistinä.
 |
| Nyt tulee puhdasta... |
 |
| Obi-ostoksilla |
 |
| Löysimme Egerin hovihankkijaltamme tuoleja sekä jatkopalapöydän |
 |
| "Isännän tuoli" painoi kuin neljä hempulampaa istuinta! |
Egerin-reissuilla pysähdyttiin välillä nauttimaan maisemista, ja ihan syystä!
 |
| Andornaktálya Egerin liepeillä oli myös kaunista katseltavaa |
 |
| Uutta ja vanhaa Egerissä ukkosmyrskyä odotellessa |
 |
| Sadetta pitämässä Egerissä. Hieno talo ja ihana sade! |
 |
| Pustan reunalla on tasaisen kaunista. Ja kurpitsa kasvaa hyvin |
 |
| Topias alkutuotannon äärellä – sitä itseään silmänkantamattomiin |
Kun saimme omat huonekalut paikoilleen ja keittiö oli toiminnassa, pääsimme kokkaamaan oikein kunnolla. Kaasuhella ja 32 cm läpimittainen paistinpannu on loistava yhdistelmä!
 |
| Kotiruoka maistuu ulkosalla |
 |
| Possua, debreceni-makkaraa ja riisiä salaatin kera |
Piti sitä välillä lomaillakin työnteon lisäksi. Lähdimme Tisza-järvelle
Poroszlón Aquariumiin. Sinne oli rakennettu uusi Aqua-Park, jossa oli SeaLife-tyyppinen akvaariotunneli jossa saattoi ihailla unkarilaisia kalalajeja yms. Sisäänpääsy oli lemmikeiltä kielletty, joten Mika jäi Csokin kanssa odottelemaan muita ulkopuolelle.
 |
| Aquarium ulkoa |
 |
| Akvaariotunneli |
Paluumatkalla päätettiinkin oikaista erään pikkukylän kautta - se lyhentäisi ajomatkaa yli puolella! Arviolta 6000 erikokoisen kuopan ja yhden eksymisen jälkeen (ajettuamme vasta muutaman kilometrin) sovimme yksimielisesti, että vast'edes ajamme mielihyvin sitä pidempää mutta tasaista reittiä.
Lähellä sijaitseva Rima-joki ympäristöineen on kaunista seutua, varsinkin auringonlaskun aikaan. Ja unikot olivat Unkarissa täydessä kukassa, välillä näimme huikean laajoja unikkopeltoja teiden varsilla.
P.S. olemme jo kuulleet ja keksineet kaikki riman ylitys- ja alitusvitsit.
 |
| Näkymä lähijokemme Riman sillalta kylälle päin |
 |
| Rima |
 |
| Rima á la auringonlasku |
 |
| Unikosta pitää ottaa kuva! |
 |
| Kärry kotiportilla |
Tyttöjen huoneen remppa sujui aikataulussa, ja ensimmäinen maalikerros sudittiin seinille päivää ennen tyttöjen saapumista. Samana päivänä ehdittiin tehdä vielä isoja hankintojakin, nimittäin ruohonleikkuri ja pesukone, joita ilman ei elämä hymyilisi Unkarissakaan.
Lähtiessä toivoimme, että saisimme nauttia kunnon kesäkelistä perillä. Ja kuten usein käy, toive toteui liiankin kanssa. Unkarin aurinko porotti päivästä toiseen niin hehkuvana, että kaikki työt ja askareet oli useimmiten hoidettava aikaisin aamulla ennen yhtätoista tai sitten myöhemmin illalla, ellei aikoinut pökertyä lämpöhalvaukseen pahimman paahteen aikana. Kauppa/ajomatkoilla piti aina olla vähintään yksi iso pullo kivennäisvettä mukana – sitä kuluikin monta kuuden pullon patteria loman aikana.
Onnittelemme kylähaikaraamme perheenlisäyksen johdosta!
 |
| Onnea! |
Toinen maalikerros tyttöjen huoneeseen saataisiin vedettyä vasta heidän tulopäivänään – siitä ja paljon muusta lisää osassa 2.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti