12.10.2014

Unkarin syksy on Suomen kesä: Budapest


Big City Nights
Pestissä löysimme jo kokeneesti autolle parkkipaikan kohtuullisen läheltä majapaikkaamme Basilikan vieressä. Autonluovutuksen jälkeen suunnistimme asunnollemme, joka ei valitettavasti yltänyt tasoltaan AirBnb:n vastaavaan aiemmilla reissuilla. Vessa ei vetänyt oikein lainkaan. Muutenkin kämppä oli vähän nuhjuisen ja huolimattoman tuntuinen.





Asunto olisi ollut hiljainen ikkunat kiinni, mutta silloin tuli aika kuuma. Olihan siellä katon rajaan sijoitettu ilmastointilaite, mutta se päällä ei nukkumisesta tullut mitään – se jyrisi ja räpätti sellaisella voluumilla että se piti sulkea. Heppoiset sängyt pitivät lähes samanlaista mekkalaa kuin ilmalämpöpumppu, mutta kyllä asunnossa pari yötä saattoi nukkua.




Asuintaloamme käytäväperspektiivistä
Kokeneita reissaajia moinen ei kuitenkaan liikaa hetkauttanut – oli aika lähteä syömään Nonlosoon ja tapaamaan Joonasta.


Tuttu ja turvallinen...
Joonas ilmestyi paikalle syötyämme, ja lähdimme kiertelemään juutalaiskorttelia ja etsimään mukavaa terassia enne kuin veisimme kaikesta tietämättömän Kirsin synttäriyllätyksensä luo. Joonaksen piti ensin taittaa muutama sivu lehteä (läppäri oli mukana) kunhan yhteydet taas pelaisivat.

Löysimme mukavan paikan suositulta Gozdu-pihalta ja istuskelimme siellä pari tuntia (ja seurasimme lehden edistymistä :)





Gozdulla saisi vierähtämään monta päivää...
Ylläriohjelman aika: lähdimme kuuluisaan A38-ravintola/monitoimilaivaan Budan puolen rannalle. Siellä oli tiedossa usean jazzkonsertin sessio illan aikana.








Laivajazzia vesihenkisten virvoitusten kera
Kuulimme modernia, perinteistä, hengästyttävää ja outoa jazzia laidasta laitaan. Loppuillasta jätimme nuorison viettämään iltaa sinne ja lähdimme kämpille nukkumaan.


Aamu alkoi Nonloson aamiaisella, siitä naiset saivatkin tarpeeksi potkua lähteäkseen keskustaan vaatekaupoille. Sillä välin huoleton maailmanmatkaaja saattoi levähtää Vörösmárty térillä ja ja nauttia olostaan...





Seuraava etappi oli ratikkamatkan päässä: Budapestin Suuri Kauppahalli – aina upea ja valloittava kuin vanhan maailman aatelisrouva.

Keskustasta löytyy myös opaste Marian vaellustielle 
Ratikan odottelua
Hallilta matka jatkui mielenkiintoista uutta ravintolakatua pitkin lounaalle Kahteen Saraseeniin.




Ravintola "Fiktív"

Krúdy-utcan maisemia
Vanhan toistoa: Saraseenissa oli taas hyvää ruokaa. Ehkä kannattaa uutisoida vasta, kun sieltä on saanut pahaa ruokaa...

Kotimatkalla löysimme Budapestista tehdyn hulppean kymmeniä neliöitä laajan pienoismallimaailman. Katumainos toimi sisäänheittäjänä. Hieno!

PikkuBuda
Illan suussa tapasimme vielä Joonaksen ja otimme tiukan tietovisan. BaoBao sai kunnian kestitä meitä dumplingseilla – puikot saivat taas tuta nakkisormien tarmon kun aterioimme (paitsi Tillan kohdalla).

Mr. Jonas
Jätskilläkin ehdittiin käydä
Loppuilta sujui pakkaamisen merkeissä, edessä oli viimeinen yö Budapestissa.

Aamulla kipitimme – hahaa, ei Nonlosoon – vaan Costa Coffee:iin. Soitimme samalla taksin kentälle ja lahjoitimme ylipitkään nukkuneelle Joonakselle tarkoitetut olut- ja vermuttiputelit penkillä istuskelevalle katujen asukille, joka kiitteli äänekkäästi vielä pitkään palattuamme kahvilaan.

Costan kahvi 


Ihmeen paljon voi mahtua kymmeneen päivään!

Ei kommentteja: