Kevään jonotusta

Muutaman vuoden tauon jälkeen iski hinku päästä Kevätmessuille. Lauantai sopi messuilemiselle parhaiten ja aamusella kahvin jälkeen lähdimme ajamaan kohti Messukeskusta.

Matka sujui joutuisasti Tuusulanväylän loppuun asti. Ensimmäisistä liikennevaloista alkoikin sitten kärsivällisyyttä koetteleva ja huumorintajua kasvattava jonotus. Autokansaa oli uskomaton määrä pyrkimässä samaan suuntaan ja totesimme muutamaan kertaan että olimme lähteneet matkaan pahimpaan mahdolliseen aikaan. Jatkossa viikonloppuna kannattaa lähteä joko a) niin aikaisin että on paikalla jo ennen messujen aukeamista, tai b) vain pari tuntia ennen niiden sulkemista.
Me onnettomat lähdimme kotoa hieman ennen aamukymmentä ja perillä (parkkihallissa) olimme tuntia myöhemmin.

Ihmisluonnosta kiinnostuneelle jonossa kykkiminen tarjosi paljon hupia, kun autosta saattoi tarkkailla muiden messuille matkaavien toimintaa. Yksi körötteli rauhassa jo oikealla, kääntyvien kaistalla toisen päästellessä vauhdilla naapurikaistaa pitkin ja tunkien väkisin letkaan ennen kuin kaistat erkanivat ja piti kääntyä. Yhdellä autoilijalla taisi korvat punottaa oikein kunnolla, kun oli ensin aikansa ajellut väärää kaistaa pitkin ja joutui sitten odottamaan että joku letkassa ajava päästäisi hänet eteensä - bussin töötätessä raivokkaasti takanaan.

Eikä tässä vielä kaikki

Saimme auton hyvälle paikalle parkkihalliin ja lähdimme kohti sisäänkäyntiä ja lippukassoja. Ovelle ei ihan niin vain päässytkään, piti ensin hiukkasen jonottaa... Mutta tämäkin odottelu tarjosi monia herkullisia hetkiä ja opetti erilaisia keinoja, miten etuilla.

Messuilla oli väkeä käsittämättömän paljon ja monet olivat tuleet paikalle pienten lasten kanssa rattaineen. Väkisinkin tuli välillä mieleen, kuinka moni käytävillä käyskentekijöistä oli alan harrastaja ja kuinka moni oli tullut ihan vaan viettämään aikaa ja katselemaan ympärilleen.

Ruuhkan keskellä silmiin osunut mainoskyltti.
Montako kirjoitusvirhettä löydät?

Kovin kauaa emme jaksaneet ruuhkassa vaeltaa; keskittyminen näytteillä olleisiin tuotteisiin ja palveluihin kärsi pahasti, kun toisella silmällä piti vahtia ettei kävele ketään kumoon tai jää jalkoihin.
Tällä kertaa messujen anti jäi laihaksi; saimme mukaamme korjausrakentamisen opasvihkosen sekä vankan tietopaketin sisältävän mökkipäiväkirjan.

Messukeskuksen uusi parkkihalli, kuin tieteiselokuvasta