Pääsiäinen Mezöszemeressä

Pääsiäisen alla oli edessä lähtö remonttilomalle Unkariin – talossa oli (ja on vieläkin) paljon laittamista, ja kodin yleisten perustarpeiden hankinta vie oman aikansa sekin. Liesi, jääkaappi, sängyt, astiat, työkalut, vuodevaatteet jne.

Ja ensimmäisen kerran mukana oli lomalle LÄHTIESSÄ kaikki pakaasit täynnä tavaraa - mattoja, pyyhkeitä, purkinavaaja, laturi, kirjoja & sarjakuvia, kesävaatteita, verhoja etc. Matkassa meitä oli mukana Mika, Kirsi, Tilla, Juuso, Jonna ja Jonnan kaveri Jaana. Topias päätti odottaa kesäkuulle, ja Marisa olikin juuri lähdössä oppilasvaihtoon/työharjoitteluun Szegediin.

Räntää aurinkoisessa Unkarissa

Liikenne sujui M3:lla

Ei niin aurinkoista Unkaria...

Sää oli perillä lähes yhtä kolea kuin Suomessa, lämpötila lähellä nollaa ja lumisadetta. Jooseppi oli kentällä meitä vastassa vuokraminibussin kanssa. Sillä matka taittui yllättävän hyvin läpi Budapestin M3-moottoritielle ja eksymättä perille, vaikka ensi kertaa Mika ajoikin Unkarissa. Matkamiesten nälkä oli kuitenkin niin kova, että ensimmäiseksi kurvattiin Zsóri-kylpyläalueen mainioon, jo lokakuun reissulta tuttuun Rózsa-ravintolaan lounaalle.

Rózsa

Kuvut ravittuina ajoimme erinomaisen kuoppaisia teitä pitkin Szihalomin läpi Mezöszemereen. Siellä talomme odotti meitä malttamattomana. József ja Erika olivat käyneet laittamassa lämmityksen, sähköt ja veden päälle, ja kantaneet sisälle lainaksi pyytämiämme tuoleja, pöytiä ja työkaluja. He olivat myös olleet päästämässä  eri firmojen kotiinkuljetusväkeä taloon: kaasuliesi/sähköuuni, jääkaappi sekä kuusi sänkyä patjoineen ja peittoineen ja tyynyineen. Siinä olikin ensimmäinen tehtävämme käytyämme ruokakaupassa Mezäkövesdin Tescossa: sänkyjen kasaaminen - muuten joutuu nukkumaan lattialla!

Ensimmäinen iltapala omassa talossa

Vuorikiipeilijä-naapuri oli lähtenyt K2:lle, mutta jätti terveiset eteisen seinälle

Tescossa tyhjennettiin hyllyjä, ruokakaapin perusaineet piti saada hankittua (öljyä, kahvia, teetä, sokeria, suolaa ja mausteet, pannuja, kattiloita,leipää ja jotakin leivän päällekin). Ilta sujuikin sitten sänkyjä kasatessa ja kaasupatterien sielunelämään perhetyessä - itse asiassa todella helppokäyttöiset ja tehokkaat. Kun halusi kunnolla kuumaa, huone oli viidessä minuutissa lämmin!

Jyskin sängyt ovat hintansa väärtit: Jaanan sängystä meni kolme patjasäleikön rimaa poikki. Mikan ja Kirsin sängyn säleikkö putosi lattialle kolmeen jälkeen yöllä. Se olisi ollut Hauskojen kotivideoiden paikka, kun kaksi kankeaa nostelee isoa patjaa taskulampun valossa ja yrittää saada koko ajan putoilevaa säleikköä takaisin omalle paikalleen. Lisäksi parikin tukipuuta oli mennyt sijoiltaan. Käyttääkö ne balsapuuta vai mitä ihmettä....

Uutta ja vanhaa egeriläisessä kirkossa

Egerin tähdet

Torstaina lähdimme aamupalan jälkeen Egeriin - siellä piti päästä OBIin, paikalliseen K-Rautaan. Listalla mm. maalia, hiekkapaperia, suteja, hengityssuojaimia, Rigipsiä (pakkelia) ämpäreitä jne. Egerissä ehdimme käydä syömässäkin. Hieno kaupunki jäi kunnolla kokematta, kun oli niin kylmä keli ettei jaksanut paljon harmaaseen maisemaan keskittyä. Mutta paluumatkalla näkemämme laajat viinitarhat olivat upeita talviasussaankin!

OBI - paikallinen K-Rauta

Torstai samoin kuin perjantaikin sujui työn merkeissä ja asioiden  hoitamisessa. Ja putkimiehen hakemisessa, koska suihkun lattiakaivo tulvi yli kun keittiön lavuaariin päästi vettä.

Rigips pöllyää

Käytävä keittiön ovelta

Keskiovi makkarin ovelta

Mikan ja Kirsin huoneessa on hauska pikku ikkuna

Oma Unkarin-talo ja piha

Suihkuttomuuden uhatessa paikallinen ystävämme Kótai Tamás soitti ystävälleen, joka soitti tutulleen, joka… Lopulta saatiin karhupumpulla tilapäistä lievitystä ongelmaan ja pitkäperjantaiaamuna kaksi työmiestä kolkutti oveen kun olimme aamupalalla. Miehet avasivat koneensa kanssa hetkessä tukokset putkista. Huraa! Suihkuun pääsee taas.

Tästä vielä tulee keittiö

Haikaranpesä

Kylätie ja meitin minibussi

Teiden kunto oli ällistyttävä

Rima-joki ja maalaismaisema

Perjantai-illalla Józsefkin pääsi töistään irti ja kävimme vielä hakemassa Füzesabonyin asemalta Budapestista saapuneet Joonaksen ja Pikku-Erikan.

Juhlat kotikylässä

Rózsan kondiittorit tekivät komean kakun

Rózsan viinikellarissa oli upeita viinejä - ollaanhan Egerin alueella!

Lauantaina oli juhlaa tiedossa: lähdimme koko porukka Rózsaan viettämään Joosepin synttäreitä jälkikäteen, Mikan synttäreitä täsmäaikaan ja juhlimme myös taloamme ja kiitimme samalla näin Joosepin perhettä kaikesta avusta mitä olimme heiltä saaneet. Herkullisen ruoan ja yllätyssynttärikakun jälkeen lähdimme kotikylään jatkamaan juhlintaa Józsefin kotiin (siellä oli tarpeeksi tuoleja kaikelle väelle toisin kuin meillä).

Iloinen Joonas. Taustalla näkyy osa Joosepin työtä

Harvinainen kuva Józsefista: vakavana. Vieressä vaimo Erika

Hieman lavastettu kuva juhlapöydästä

Meille tarjottiin hyvin harvinaista unkarilaista ilmakuivattua kinkkua

Sunnuntai sujui jälleen työn merkeissä, ja pakkaaminenkin oli aloitettava, sillä maanantai-aamulla oli edessä jo lähtö Budapestiin. Uudella liedellä tehtiin mukaeltu makaronilaatikko sunnuntailounaaksi, sen voimin jaksettiin loppusiivota ja järjestellä paikkoja.

Budapestiin

Maanantaina kamat autoon, kaasu/vesi/sähkö pääkytkimistä poikki, ja kohti Budapestia. Siellä tapasimme jälleen Joosepin, joka luovi autollamme majapaikkaamme Almássy térillä. Erika oli saanut kunnon flunssan, joten Jooseppi jäi kotiin vaimoa hoitamaan, mutta me lähdimme Két Szereceniin syömään - siinä ravintola jossa pitää käydä aina kun Budapestiin pääsee. Joonaskin pääsi irtautumaan lähes kokonaan töistään ja liittyi joukkoomme (läppäri mukana ja taittaen sivun aina silloin tällöin). Istuimme iltaa parissa mielenkiintoisessa ravintolassa, mutta nukkumaankin piti päästä, kun aamulento odotti.

Tiistai-aamulla haettiin vielä lähileipomosta aamiaisleivät, ja sitten taksilla lentokentälle. Viikko kului hetkessä, nyt valmistaudutaan seuraavaan, vähän pidempään reissuun. Ja toivon mukaan jo kesäisessä säässä.

Näkemiin, vaan ei hyvästi