Varmoja joulun merkkejä...

Matkalla porkkanalaatikoksi

Olemme jo monen joulun ajan tehneet joululaatikot itse. Kaupan laatikoita ei edes harkita, sen verran hyvin nämä aina onnistuvat. Lanttu- ja porkkanalaatikot odottavat nyt pakastimessa aattoa. Perunalaatikon teemme vasta aatonaattona – silloin se on parhaimmillaan aaton juhlapöytään. 

Pihisevän poreilevaa porkkanaa

Epäilyttävän näköinen keko lasikulhossa muuntui lopulta herkulliseksi lanttulaatikoksi

Kirpeä sitruunapiirakka

Muutaman vuoden takaisessa Kodin kuvalehdessä on kivan appelsiinipiirakan ohje. Olen pari kertaa tehnyt piirakaa lehden ohjeella, mutta nyt panin täytteen uusiksi.

Alkuperäinen ohje on lehden reseptisivuilla.
Pohjaa muokkasin sen verran että korvasin appelsiininkuoren sitruunankuorella. Sokerina käytin tummaa ruokokidesokeria.

Oma versioni täytteestä
1 prk mascarponejuustoa, 250g
1 dl tummaa sokeria (tai maun mukaan)
2 munaa
1 sitruunan mehu
pari reilua lusikallista omenamarmeladia

Täytteessä on kirpakka sitruuna ja löysä kermavaahto sopii hyvin kirpeyden pyöristäjäksi, samoin pehmeä vaniljajäätelö.
Lempeämmän sitruunan ystäville varmaankin riittää puolen sitruunan mehu. Sokeria kannattaa lisäillä täytteeseen vähitellen, ettei seoksesta tule liian makeaa.

Isoäidin pikkuleipiä joulupöytään

Joululeivonta on alkanut ja ensimmäisenä uuniin pääsivät perinteiset Wilhelmiinat

Ohjeen mukaan paistetut pötköt leikataan vinoreunaisiksi, kapeiksi viipaleiksi. Nyt kokeilin uutta, ja tein pikkuleivistä neliöitä. Uusi muoto ei vaikuttane makuun!

Resepti on tässä, viime vuoden postauksessa.

Pikkuleipiin tuli tällä kertaa normaalia syvempi väri,
koska käytin leivonnassa tummaa ruokosokeria

Tässä se taas tulee...

...joulun miellekartta!

Klikkaa kuva suuremmaksi

Omenaa, luumua ja omena-luumua

Jouluun on vielä sen verran matkaa, ettei viitsi tehdä joulutorttuja. Kuitenkin niiden tuoksu ja maku on noussut muistoista mieleen, joten jotain piti keksiä.

Ratkaisu oli hyvin yksinkertainen: otetaan voitaikinaa, luumu- ja omenamarmeladia ja sopiva piparimuotti!

Testasin myös näiden kahden täytteen yhdistämistä niin että kumpaisenkin maku löytyy sekoituksesta. Yhdistelmästä tuli oikein makoisa, ja ensi jouluna syömmekin joulutorttuja kolmella eri täytteellä!

Ei joulutorttuja, vaan luumu- ja omenatorttuja

Rullattu vuokaleipä

Olen tehnyt patonkia kaulituista ja rullatuista taikinapötköistä, mutta nyt kokeilin samaa tapaa vuokaleivän tekoon. Puolen litran taikinasta tuli kaksi leipää.

Leivät paistuivat ihanan rapeakuorisiksi, sisältä mehevän pehmeiksi.

Taikinassa on vehnä- ja ruisjauhoja, kaurahiutaleita sekä loraus siirappia.
Ja tietty hiivaa sekä hitunen suolaa. Nesteenä vettä.
Toiseen leipään raastoin emmentalia ja toiseen parmesania.

Vuoan levyiseksi kaulittu taikina oli helppo pudottaa rullana vuokaan.
Leivät olivat hetken 200-asteisessa uunissa ja loppuajan 175-asteessa.

Pikaista kahvileipää

Joskus on kiva syödä iltapäiväkahvin kanssa jotain makeaa, mutta kaapissa ei aina ole keksejä tai pakastimessa pullaa. Silloin pikaleivonnainen on kova sana.

Suuri Leivontakirja vuodelta 1984 esittelee useammankin pikapullan ohjeen, ja tässä niistä yksi - hieman muunneltuna. 

Parhaimmmillaan pikapulla on leivontapäivänä.

Kirjassa näiden nimi on kahvipyörykät, mutta koska pyörykät muistuttavat olemukseltaan vähän pullaa ja muffinia, ne saivat uuden nimen . .

Puffinit

5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1,5 dl sokeria
1 tl kardemummaa
125 g leivontarasvaa
1 muna
2 - 2,5 dl maitoa
hilloa
voiteluun 1 muna & raesokeria/mantelilastuja

Sekoita ensin kuivat aineet ja nypi rasva joukkoon. Lisä muna ja maito ja sekoita nopeasti taikinaksi, vaivaamatta.
Pane nokare taikinaa muffinivuokaan, lisää hillo ja peitä taikinalla.
Voitele munalla ja koristele raesokerilla tai mantelilastuilla. Paista 250 C lämmössä noin 10 minuuttia.
Taikinasta tulee 12 hyvän kokoista puffinia.