Kesän kukkaloistoa

Takapihan komistuksista napsittuja kesäkuvia.

Kyssäkaali kasvaa innolla porkkanoiden, punasipulin, valkosipulin, salvian, laventelin ja timjamin kanssa samassa penkissä

Pieni kaunotar

Keväällä istutimme pihalle kaksi pionin alkua. Hoivasimme taimia antamalla niille reilusti vettä, jotta jaksaisivat juurtua hyvin ennen talventuloa.

Ja nyt, toinen pikku-pioneista intoutui kukkimaan! Yksi ainoa upeanpunainen kukka kurkottaa muutamien lehtien keskeltä kohti aurinkoa.

Kaverikseen pionit ovat saaneet harakankelloja

Kevään haravointia ja muuta mukavaa

Sillä aikaa kun reissasimme Unkarissa, Jonna ja Juuso siivosivat kotipihaa kevätkuntoon. Haravointijätettä kertyi sen verran reilusti, että lehtikompostia piti hiukan laajentaa.

Jonna keräsi haravointijätteet lumikolaan Juuson käyttäessä kottikärryjä 

Väsynyt talkoolainen

Juuso kävi viikolla Vaarin kanssa järvellä ja saaliina toivat rantaan monta komeaa haukea.

Lumen taju

Joulupäivän tunnelmia

Valkoinen polku vie takapihalle ja lintujen ruokintapaikalle.
Csoki tykkää juoksennella polkua edestakaisin
ja haistella sitä pitkin kulkeneiden  pikkueläinten jälkiä.

Lumityöt on saatu tehtyä ja
Csokin kippuralle taipunut frisbee on nostettu porraskaiteelle turvaan

Juuson auto lähtövalmiina?!

Metsään on tullut jo syyyyys...ja Tuusulaankin

Syksyn merkkejä: punaruskeita lehtiä ja vaimo haravanvarressa.

Kun kasvimaa pitää ajaa alas ja heittää ronttoset kompostiin, tarkoittaa se että syksy on tullut.
Josephine Baker, musta ranskattaremme (meidän Peugeot) kertoi myös eilen aamulla näytöllään että "Risk of Ice". Syksyn merkkejä sekin, ja ennakoi talvirenkaiden vaihtoa.

Suppilovahveroita muutaman kantarelli-serkkunsa kera

Mummi&vaari toivat seitsemisen litraa suppilovahveroita, jotka me putsasimme, paloittelimme ja ryöppäsimme liukuhihnatyyliin. Ja kyllä on hyviä sieniä! Huomenna tiedossa sienipiirakkaa...

Nyt on huomenna:
Miten voikin olla olemassa jotakin niin hyvää kuin sienipiirakka? Rasvasta, jauhoista, leseistä ja vedestä tuli murea pohja jonka päälle levitetään ohut kerros emmental-raastetta. Sienistä, suolasta, pippurista,  sekä creme fraichesta tulee maukas täyte. Sitten munamaito sekaan, vuoka uuniin, ja voilá!

Maukasta sienipiirakkaa!

Uusia syyskukkia

Elokuussa istutetut krysanteemit saivat sadesäällä sen verran kovaa kyytiä, että ravistuivat ennen aikojaan.
Kukat vaihtuivat kanerviin ja saivat kaverikseen lisää muratteja ja tädykemättäitä. Näiden pitäisi pärjätä talven yli kevään narsissiaikaan asti.

Portaiden edustan iso sininen ruukku edustaa hillitympää istutusta vihreän eri sävyineen.
Jos tulee runsasluminen talvi, tämä ruukku jää lumimassojen alle, vaikka sitä kuinka yrittäisi suojella.
Hyvin se on kuitenkin lumen painon kestänyt, samoin pari vuotta sitten reunoille istutetut pienet sinertävät havupuut. Ruukun takaosaa koristaa upouusi marjakuusi, joka pääsi vanhan, pahasti kuivuneen tuijan paikalle.

pomodoro - domates - paradicsom - jitomate

No sehän on tomaatti!

Ja niitä riittää; korissa tämän päiväisen poiminnan tulos.
Nyt meillä syödäänkin tomaattipiirakkaa, tomaattisalaattia, tomaattisosetta, tomaattikastiketta, tomaattikeittoa, ...

Verannan syksy

Vaikka elokuu onkin vielä kesää, veranta aloitti jo syyskauden. Loppuunkukkineet, kulahtaneet kesäkukat saivat väistyä runsaiden krysanteemien tieltä. Vihreää istutuksiin tuovat muratit sekä hauskat palleroiset pensastädykkeet.

Ei omena kauaksi putoa...

Ei ainakaan näin pienistä puista

Haettiin Muhevaiselta kaksi omenapuun tainta ja hapankirsikkapuu/pensas (Suklaakirsikka – siitä tulee n. kaksimetrinen puumainen pensas tai pensasmainen puu). Omenalajikkeita tutkittiin kovasti etukäteen, ja päädyttiin Samoon ja Pirjaan.

Pihalle kaivettiin isot kuopat jotka täytettiin puutarhamullalla tainten kera. Omenapuille pantiin vielä tuet, jotta tuulet eivät heiluttele juurtuvia taimia. Nyt arvuutellaan että minä vuonna päästään nauttimaan satoa.

 

Suklaakirsikka lähtökuopassaan

 

Aikaisin kesällä kypsyvä Pirja

 

Syysomena Samo (todennäköisesti jokin vanha samoalainen lajike)

Kuoppia kaivaessa teimme arkeologisen löydön: maan seasta paljastui ikuvanha "Sillitomaatissa"-purkki ja vanhan ajan limu-/olutpullon korkki!

Kaikuja menneisyydestä....

Ne tomaatintaimet

Juhannuspäivä jatkui loistavan lounaan jälkeen taivaalle tähystellessä ja sadetta odotellessa.
Ehdimme juuri ja juuri Mummin ja Vaarin kanssa juotujen piirakkakahvien jälkeen kaivaa istutuskuopan neljälle muhkealle tomaatintaimelle ja siivota taimien taakse talon seinustalle jätettävän hiekkakaistaleen pohjan, kun odotettua aikaisemmin alkanut sade katkaisi pihatyöt. Vedentulo jatkui koko päivän, joten jouduimme jättämään tomaatit vielä hetkeksi odottamaan.

Sunnuntaina sää selkeni sen verran että pääsimme panemaan taimet maahan. Juuso tuli kolmanneksi hortonomiksi eikä kauaa mennyt kun kaikki neljä isoa tainta oli tukevasti penkissä sidottuna tukikeppeihin.



Penkin toiseen päähän istutetaan "isoäidin perennoja"



Kivenpyörittäjän piha

Kun pihaa laitettiin kuntoon, tuli kännykkäkamerallakin ikuistettua yksi työvaihe. Ja kuten näkyy, kyseessä oli vapunpäivä.

Ihan pihalla!

Katekangas työnjohtajan syynin alla

Monttuinen, kivinen ja sadekeleillä mutainen pihanurmikkomme on ollut päänvaivana jo pitkään. Nyt - kiitos vaarin - saatiin asia vihdoinkin etenemään! Kun kivenmurikat ym. epäasiallinen aines saatiin poistettua, oli katekankaan vuoro, ja sitten odoteltiin sepelikuormaa.

Kuorma saapui

Työnjohtaja tärkeänä

 

Vaihe 1: ota lapiollinen sepeliä

Vaihe 2: vie se haluttuun paikkaan

Vaihe 3: levitä

Juuso täyttää kottiksia

Lakisääteinen...

Ja homma etenee...

 Vaari ja Juuso saivat työn valmiiksi ennätysajassa, nyt kelpaa mittailla pihaa vaikka millaisella sadesäällä. Ja autotkin saa parkkiin mihin haluaa, ei pelkästään mutakouruja pitkin.

Voilá!

Siitä vain peremmälle