Tölkin hattu

Idea hatusta syntyi, kun näin lehdessä jutun, jossa iso herhiläinen pörräsi tölkissä.

Oli tölkissä sitten limua tai olutta, niin juoman sokeri houkuttelee kaikenlaisia ötököitä, ja vaarana on että otus putoaa tölkkiin ja päätyy lopulta juojan suuhun (yöök).
Suojaksi päälle voi tietysti panna lasinalusen, tupakka-askin tai kertakäyttömukin, mutta entäs jos tölkkiä varten olisikin ihan oma hattu.

Pyörittelin ideaa mielessäni ja aloin virkata koehattua puuvillalangasta. Tein ensin pyöreä lätkän ja kun se peitti sopivasti tölkin yläosan, aloin virkata reunoja. Viimeistelin pipon koristereunoilla ja pienellä nipalla.

Kohta tölkkihattuja on täysi tusina! Osa lähteen eteenpäin tuliaisiksi ja osa jää omaan käyttöön.

Novita Tennessee -langasta ei tullutkaan hartiahuivia, vaan tölkkihattuja.
Virkkuukoukku 3,5.

Pieni talo piparilla

Pallotähti

Vuoden 2008 Kaikkien aikojen joulu -lehdessä on kiva kartonkitähden ohje. Pallotähti on jo muutamana jouluna saanut askartelusormet syyhyämään, ja tänä vuonna ryhdyin toimeen.

Tähteen tarvitaan ohutta kartonkia ja liimaa. Ja tietysti ripustuslankaa. Askartelukartonkikin käy, mutta ohuempi kartonki on kevyempi taitella.

1. Leikkaa kartongista kahdeksan (8) tasasivuista kolmiota, sivujen pituus 11 cm.
2. Taita jokaisen kolmion jokainen kulma keskelle vastakkaista suoraa. Jokaiseen kolmioon tulee näin neljä (4) samankokoista pikkukolmiota.
3. Liimaa kaksi kolmiota yhteen pariksi.
4. Yhdistä kaksi paria tähden puolikkaaksi.
5. Liimaa kaksi tähden puoliskoa yhteen.
6. Ripusta halutessasi tähden kärkeen koristeeksi helmiä tai pikkukristalleja.

Tähden kasaamisessa ilmeni yllättävä ongelma. Aloin (liian) innoissani liimata paloja ja kun aloin panna puolikkaita yhteen, huomasin että tekeleessä on jotain vialla. Siitä ei ollutkaan tulossa tähteä, vaan ennemminkin asteroidi. Sain avattua yhden liimauksen, mutta loput olivat jo ehtineet kuivua, eikä vinosta möykystä saanut enää pyöreää tähteä.
Leikkasin ja taittelin loput tähtiaihiot ja siirsin kokoamisvaiheen suosiolla Juuson harteille. Asteroidista tuli hetkeksi Csokille lelu, se kun tykkää rapistella pahvin kanssa.

Joulukorttinauha

 

 

Korttinauhaan tarvitaan vain leveää satiininauhaa reilun mittainen pätkä, pieniä pyykkipoikia ja tässä tapauksessa kiinnittämiseen maalarinteippiä. Jos nauhan panee seinälle, sille voi ruuvata katonrajaan pienen koukun, jonka saa piiloon isolla rusetilla.

 

Meidän korttinauha on teipattu tukevasti kellarin oveen ja jotta nauha ei heiluisi kellarissa käytäessä, nauha on vielä alaosastaan pantu pienellä rullatulla teipinpalalla oveen kiinni.



Ruskan sävyjä päivätorkuille

Jatkoin lankalaatikon tyhjentämistä ja punaisen torkkupeiton jälkeen aloin suunnitella laatikkoon jääneistä keristä uutta pikkupeittoa.

Tällä kertaa kudoin torkkupeiton yksinkertaisella langalla, mutta edelleen tutulla ainaoikein -neuleella ja löysän, ilmavan lopputuloksen saamiseksi nro 8 pyöröpuikoilla. Lankojen puikkosuositukset vaihtelivat nro 3 ja 4 välillä. Reuna on viimeistelty koristevirkkauksella.

Löysän rakenteen takia peitto venyy ja vanuu, mutta on ohuudestaan huolimatta mukavan lämmin.

Pieni punainen torkkupeitto

Mitä syntyy, kun yhdistetään satunnainen Novita-lehden selailu ja lankakorin sisältöanalyysi?

Yhtälöstä saadaan kehiteltyä punaisenkirjava ihanan lämmin torkkupeitto, johon ei tarvitse ostaa kuin muutama lankakerä lisää, jotta peitosta tulee varmasti riittävän pitkä.

Ostettuja lankoja jäi tietysti yli, joten niistä voisi taas ideoida jotain muuta mukavaa - ja yksi ajatus jo mielessä muhiikin, idean viimeistelyä odotellen.

Sinisiä ruutuja

Aiemmin virkkaamani sinisen korin jäljiltä jäi vielä reilusti eri sävyisiä lankoja hyödyntämättä, joten aloin virkata niistä nopeatekoisia isoäidin neliöitä.
Langat hupenivat samaan tahtiin kuin valmiiden neliöiden pino lipaston päällä kasvoi.
Ne riittivät mukavan kokoiseen mattoon ja viimeistely luonnonvalkoisella langalla raikasti sen ilmeen.

Pingotin ja höyrytin kevyesti valmiin maton lattialla, räsymaton päälle tekemälläni silitysalustalla, ja koiramme katseli hyvin kummissaan, kun konttasin lattialla eestaas silitysraudan kanssa.

Aikanaan matto päätyy matkalaukkuun ja edelleen lomatalomme kylpyhuoneen lattialle.

Virkkuusin jatkoa

Virkkuusi = vastine neuloosille

Käsityökorissa oli vieläkin rutkasti lankoja, samoin Mummin antamassa laatikossa. Koska virkkuukättä edelleen syyhytti armottomasti, asialle piti tehdä jotain.

Pyörittelin keriä jonkin aikaa ja sovittelin lankoja paksuimpaan virkkuukoukkuun ja sain ajatuksen: kokeilen tehdä ison, pyöreäpohjaisen korin.

Mitä koriin pannaan, on vielä hämän peitossa.

Tikkuaski antaa hiukan osviittaa korin koosta

Pikkumatto, vol. 2

Virkkasin kesällä vessaan maton isoäidin neliöistä. Lankoja jäi reilusti, joten innostuin nyt syksyllä tekemään vielä toisen pikkumaton. Ensimmäisen maton hallitseva väri on valkoinen ja tämä sai päävärikseen vihreän.

Testivirkkaus ja mihin se johtikaan

Kesällä sain ajatuksen kokeilla neliskulmaisen korin virkkaamista, kotona kun on lankoja riittämiin. Pöyhin nettiä virkattuja koreja etsiskellen ja yhdestä jo hyväksi havaitusta leivonta- ja askartelublogista löysinkin selkeän kuvan ja sain vielä hyvät vinkit bloggaajalta.

Ja nyt, syyssateiden piiskatessa maata, pääsin aloittamaan. Ja ihan aluksi tarkoituksenani oli vain testata, miten korivirkkuu sujuu ja millainen lopputuloksesta tulee. Langaksi valitsin vuosia lankakorissa pyörineen keltaisen langan, joka on niin karkeaa ettei siitä voi mitään vaateta tai asustetta tehdä. Virkkasin nro 8 virkkuukoukulla nelinkertaista lankaa, jotta neulos olisi tarpeeksi tukevaa pysyäkseen kasassa.

Testitulos onnistui hyvin, kori näytti hauskalta, pörröiseltä ja ihan käyttökelpoiselta. Toisen korin tein aivan tarkoituksella ja puhtaasti käyttöä varten - korejahan aina tarvitaan kaikenlaisen tilpehöörin säilyttämiseen.

Ja koska lankaa jäi vielä, tein kolmannenkin, jotta saisin kaiken karkean langan hyötykäyttöön.
Nähtävästi saan istuksia vielä yhden illan keinutuolissa koukkua heilutellen, sillä lankaa on vieläkin - ehkä juuri sopivasti neljättä koria varten...

Kesäkivaa

Ruoka- ja leivontablogeja selaillessa kohdalle osuu usein ohje, jota haluaa ehdottomasti kokeilla. Niin kuin nyt tämä sitruunainen kesäkurpitsapasta. Loistavan makuinen, aivan ihana kesäruoka!

Idea näihin vartaisiin tuli ties mistä, blogista, lehdestä - mene ja tiedä. Mutta kivan lisukkeen niistä saa grilliruoalle. Tuplatikut niihin on pantu ihan käytännön syistä: yksi ohut tikku ei olisi ollut riittävän tukeva.

paprikaa, halloumia ja persikkaa

Jonna selaili Mummin ja Vaarin tuomaa Kodin kuvalehteä, ihastui lehdessä olleeseen vadelmaruutujen ohjeeseen ja leipoi niitä erän. Ohjeen mukaan ruudut tarjotaan jääkaappikylminä tai jopa kohmeisina - ja kylminä ne maistuvatkin todella herkullisilta; kirpeän makeilta. Nam.

Vadelman asemesta täytteeseen mansikkaa ja lisukkeeksi pehmeää vaniljajäätelöä

Kädenlämmin valkoviini on kauhistus. Koska meillä ei hämäristä muistikuvistani huolimatta ole punasavista viinicooleria, piti käyttää luovaa ongelmanratkaisua, jotta valkoviini saadaan pysymään ulkona viileänä. Tuloksena syntyi hauska ja ennen kaikkea toimiva viininjäähdytin. Tee-se-itse cooleriin tarvitaan iso lasipurkki, riittävän iso käsipyyhe, sidontanauhaa ja purkin pohjalle jäitä.

Pikkumatto

Tarvitsimme vessaan uuden maton ja koska pikkuiseen vessaamme ei tahdo löytyä sopivan kokoista valmismattoa, tein sen itse.
Tarvittavat isoäidinneliöt valmistuivat nopeasti, kun hyödynsin työpäivien bussimatkat lappuja virkaten. Virkkasin neliöt 7 Veljestä -langasta nelosen koukulla.
Koska villainen lanka on klinkkerilattialla aikalailla liukas, maton alla on kumiverkko liukuesteenä.

Kuvan matto saa vielä kaverin, jotta sen ollessa pesussa ei tarvitse seisoskella paljaalla lattialla.