Kesän puliloistoa

Sargassomerestä (melkein) kotipihalle

Vaari, Juuso & Tuusulanjärven ankeriaat. Seuraavana päivänä savustupönttö odottaa

Kesän kukkaloistoa

Takapihan komistuksista napsittuja kesäkuvia.

Kyssäkaali kasvaa innolla porkkanoiden, punasipulin, valkosipulin, salvian, laventelin ja timjamin kanssa samassa penkissä

Lomakauden avajaiset 3/3

Pioni kukkii toukokuun puolessavälissä.
Syreenien kukinta oli jo lopuillaan lomamme alkupäivinä.

Keskiviikko

Aamukymmeneltä lähdimme käymään Hannun ja Ailan talolla. Epäkuntoisen kaasupatterin ja boilerin toiminnan tarkistus olivat hoidossa, joten tutkimme vain miten verannanrakennus etenee – tai siis että ovatko piirustukset hyväksytty sekä rakentajien että tilaajien puolelta. Ja olivathan ne. Valmis ja todella hieno terassi oli valmiina kuukauden kuluttua tästä.
Ferillä riittää vähän viikatehommia Hannun pihamaalla ennen kuin voi käyttää ruohonleikkuria!

Varapiällysmiehet Imre ja Lajos 

It's a jungle out there...

Suunnitelma paperilla....

...ja toteutuneena – hieno!

Sitten lähdimme Lajosin kanssa Mezökövesdiin vesilaitokselle hoitamaan vesilaskuamme. Byrokratian oppitunti päättyi siihen, että laskuja tulee kolmen kuukauden välein vaikka muuta ratkaisua yritimmekin osa-aika-asukkaina.

Seuraavana aamuna koittaisi lähtö Budapestiin. Illan suussa Lajos ja Csilla tulivat meille jäähyväisillalliselle, jonka Lajos halusi meille kokata: perinteisiä transsylvanialaisia lihapatukoita, maukas tomaattisalsa, leipää ja transsylvanialaista Csíki-olutta (saimme kuulla, että Csíkin suku oli juuri voittanut oikeudenkäynnin Heinekenia vastaan oluen alkuperäisreseptin oikeuksista!)

Soma etsiskeli lomamme aikana päivittäin Csokia ympäri pihaa, mutta jälleennäkeminen toteutuu vasta myöhemmin kesällä.

Yöllä meitä piti hereillä ensin sisälle eksynyt kromosomiheinäsirkka, joka kaiutti siritystään käytävällä niin että raikui. Sitten saapui hurja ukkonen joka paukkui, räksähteli ja salamoi suoraan yläpuolellamme tunnin verran ja kahden sähkökatkon ajan.

Mester Chef Lajos

"Aito Csíkin olut"

Csilla ja Soma

Csoki – hol vagy?!

Torstai

Aikaisin aamulla (unkarilaisia aina naurattaa kun me sanomme vaikkapa "lähdemme aikaisin aamukymmeneltä Budapestiin"). Täällä pruukataan herätä melko varhain lomallakin. Puolustukseksemme on sanottava että talon joutokäynnille laittaminen vaatii kuitenkin vähän aikaa jääkaapin tyhjentämisineen jne. Juujuu ja seli-seli....

Kahdessa tunnissa vaihdoimme Mezöszemeren vajaan 30 asteen helteen Budapestin +17 asteeseen ja sateisiin. Siellä tosiaan sataa tihutti lähes koko ajan mitä olimme siellä. Palautimme auton Váci útin liikkeeseen kaukana keskustasta. Virkailija yritti saada meiltä ylimääräisen 80 euroa vaikka hinta oli lentokentällä jo sovittu. No, me olimme tarkkana ja saimme  hinnan kohdalleen ilman mitään selityksiä tai anteeksipyyntöjä. Sitten taksilla Airbnb-asunnollemme Palatsineljänneksen kaupunginosaan.
Se olikin mukava kämppä, siisti ja mitä parhain sijainti Krúdy-kadun vieressä.

Mukava, rauhallinen asunto keskustassa

Ajon jälkeen piti päästä lounalle – vuokraemäntämme Mária suositteli lähellä sijaitsevaa Matrjoskaa. Mikä onni, että noudatimme hänen neuvoaan, oli siellä niin hyvä keittiö! https://www.facebook.com/matrjoska

Suosittelemme Matrjoskaa!

Ruoan jälkeen veljenpoikani Joonas ilmestyi paikalle lähes yhtä täsmällisesti kuin sveitsiläinen kello. Istuimme iltaa fiktiivisessä pubissa, juttua olisi riittänyt seuraavallekin päivälle (ja näinhän me jatkoimme sitä perjantaina).

Joonas lähti A38:lle katsomaan Akua Narun konserttia, ja me lähdimme etsimään vielä pikku iltapalaa. Löysimme kehätien varrelta ravintola Stexin www.stexhaz.hu/, jossa söimme hyvät keitot. Paikka oli todella suuri, ja keskilattiaa hallitsivat Dreherin suuret kuparipannut joissa pantiin olutta. Valitettavasti saimme huonoa palvelua.  Pyysimme laskun, ja odottelimme kymmenisen minuuttia. Sitten pyysimme uudestaan tarjoilijan, joka lupasi välittää viestimme omalle tarjoilijallemme. Tiskillä hän ja muutama muu kyyppari juttelivat rattoisasti pitkään mutta ilman laskutushaluja. Otin takkini ja sanoin Kirsille että mennään ulos, poltan tupakan ja katson samalla miten poistuminen vaikuttaa laskun saapumiseen. Ei mitenkään – joku katseli vähän ihmeissään meidän peräämme, ei muuta. Tupakan jälkeen palasimme pöytäämme istumaan. Siihen pyyhälsi heti uusi tarjoilija, joka kysyi mitä saisi olla. "Lasku", vastasin lakonisesti. Hän oli ihmeissään ja kysyi missä olimme istuneet. "Juuri tässä", sanoimme. Sitten lasku tulikin melko ripeästi, ja tämän kaiken jälkeen me sentään säästimme tipin antamisen vaivan.

Perjantai

Päivä alkoi muhkealla aamupalalla lähikahvilassa. Sitten pääsimme testaamaan Budapestin uusinta nelos-metrolinjaa matkallamme Kauppahalliin.

Reggeli

Nelosmetron kattorakenteita József körutin asemalla

Sateen takia ei tullut paljon käveltyä ulkona, lähelle mentiin syömäänkin. Löysimme mukavantuntuisen paikan, jossa oli hyvä palvelu. Harmi että ankka tuli kaksi kertaa pöytään läpikypsänä, vaikka pyydettiin uusi annos.

Pyykinkuivausta

Sateinen katu

Ihan hieman mennyt yli...

Illalla suuntasimme Zappa-Cafeehen vielä turisemaan Joonaksen kanssa. Ja Joonaksen kamu Pentti tuli myös sinne. "Nuorisolla" oli omat menonsa loppuillasta, mutta ensi alkuun Zappa kelpasi seurusteluun. Matrjoska oli illalla täpötäynnä, joten illastimme Fiktívissä.

Zappa

Sitten kämpille pakkaamaan ja ajoissa petiin.

Lauantai

Kamppeet kuntoon ja vielä kunnon aamupalalle ennen taksin tuloa (vuokraemäntä oli hoitanut taksin meille, hän oli muutenkin mukava tapaus).

Kunnon aamupala nro 2

Loppupätkä kentältä koneeseen ja Suomeen sujuikin rutiinilla. Laukuista purettu pyykkivuori oli aiemmasta poiketen vain matala kukkula. Tuliaisia tarttui mukaan jonkin verran, ja saimmehan me itse Raikkelta Belgian-tuliaisina laatusuklaata Szemerässä, mitä maltoimme säästellä Suomeen asti!

Janssonin kiusaus on noviisi näiden rinnalla

Lomakauden avajaiset osa 2/3

Sunnuntai

Teimme sunnuntaiajelun Egeriin, ihailimme kesäistä kaupunkia ja kävimme syömässä keskustan ravintolassa, jossa pääsi sisäpihalle katoksen alle nauttimaan auringonpaisteesta – ja hyvästä ruoasta.

Seesam-parmesaanikanaa 

Kanahöystöllä täytettyjä kesäkurpitsoja

Komias on Egerin kaupunki

Hauska sanaleikki: numero kuusi lausutaan unkariksi "hat"

Paluumatkalla pysähdyimme tien varrella tutulle paikalle ihastelemaan viinitarhoja.

Loppupäivä meni raukeassa lokoilussa verannalla auringonpaisteessa.

Maanantai

Piskuinen aamupalaleipä

Peruspäivä: tiskaaminen jatkui, kävimme Tescossa täydentämässä varastoja ja lounaaksi nautimme lauantaisen lihapadan loppuja.

Illalla kävimme Ferin luona kahvilla ja viemässä tuliaisia (joista osa siis jäi Finnairin selän taakse "jonnekin").

Iltapäivällä Kirsi ehti testata leikkuutaitojaan viiniköynnöksiin.

Nips-naps – tuleekohan meille enää rypäleitä...

Vielä loppuillasta Lajos saapui Transsylvaniasta satojen vuorikiipeilijöiden Erös Zoltanille järjestämästä muistojuhlasta (Lajos oli kiivennyt 600 metrin korkeuteen kiinnittämään muistolaatan vuoren seinään).
Lajosilla oli mukanaan pieni pullo MEIDÄN puutarhamme luumuista talvella tekemäänsä pálinkaa. Kyllä ihan selvästi maistui paljon paremmalta kuin mikään muu pálinka :)

Házi szilvapálinka

Tiistai

Kauppapäivä! Mars Egerin OBIin ja Tescoon. Kaikenlaista kamaa piti hakea, muun muassa nauloja, pyykkikori, vaatenaulakoita yms.

Paluumatkalla ehti nälkäkin tulla reissun paahteessa – vanhan tutun pizzerian terassi Mezökövesdissä pelasti meidät.

Kotona ehdimme istuttaa saksanpähkinäpuun juurelle muutamia yrttejä – toivottavasti Feri ehtii kastella niitä.

Kanasalaatti

Sitruuna-kapris-tonnikalapizza

Rosmariinia, timjamia, ruohosipulia ja minttua

Tiistai-illalla juuri Transsylvaniasta palanneet Imre ja Réka tulivat Lajosin kanssa meille istuskelemaan ja juttelemaan. Sovimme samalla menevämme seuraavana aamuna Hannun ja Ailan talolle tarkastelemaan remontti- ja verannanrakennustilannetta.