Pieni punainen torkkupeitto

Mitä syntyy, kun yhdistetään satunnainen Novita-lehden selailu ja lankakorin sisältöanalyysi?

Yhtälöstä saadaan kehiteltyä punaisenkirjava ihanan lämmin torkkupeitto, johon ei tarvitse ostaa kuin muutama lankakerä lisää, jotta peitosta tulee varmasti riittävän pitkä.

Ostettuja lankoja jäi tietysti yli, joten niistä voisi taas ideoida jotain muuta mukavaa - ja yksi ajatus jo mielessä muhiikin, idean viimeistelyä odotellen.

Tagliolini o spaghettini con pomodorini alle erbe

Kastike öljyä vaille valmiina menemään uuniin.

Tämä maanmainio resepti löytyi Maarit Enkovaara-Astraldin kirjasta Intohimona Italia (WSOY 2000). Tätä tehdessä on pakko pakko uskoa, että yksinkertaisuus on valttia - miten voi niin helpolla saada aikaan jotakin näin hyvää! Olen hieman muokannut ainemääriä oman makuni mukaisiksi.

Aineet (neljälle hengelle):

KASTIKE
- 700 g hyvälaatuisia kirsikkatomaatteja
- puska tuoretta basilikaa
- puska tuoretta minttua
- rkl tuoretta tai kuivattua oreganoa karkeasti hienonnettuna
- tuplaten tuoretta/kuivattua persiljaa karkeasti hienonnettuna
- runsas dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
- vajaa dl korppujajauhoja
- 1/2 dl kuivaa ricottaa tai parmesania raasteena
- suolaa

PASTA
- 500 g tagliolineja (kapeaa nauhapastaa tai vastaavaa, tuoreena tai sitten ei)


Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Leikkaa tomaatit puolikkaiksi ja levitä ne laakean vadin pohjalle. Silppua kaikki basilika ja minttu sopivan pieneksi ja ripottele tomaattien päälle. Lisää oregano ja persilja. Sitten ripottele korppujaho tomaateille, suolaa kevyesti, kaada päälle oliiviöljy ja sekoita hyvin.
Pistä vuoka uuniin ja anna hautua 15-30 min, kunnes tomaatit "lysähtävät", mutta ne eivät saa päästä kuivumaan.

Kun olet saanut vuoan uuniin, keitä pasta runsaassa suolatussa vedessä (ajoita pasta niin, että se on "pari minuuttia vajaa" kun kastike valmistuu). Älä kaada kaikkea pastan keittovettä pois, vaan jätä kattilaan n. 1 dl sitä. Kaada pasta vesineen kastikkeen sekaan uunivuokaan, ja anna hautua vielä pari minuuttia.

Lopuksi lisää ricotta/parmesaaniraaste, sekoita aivan kevyesti ja tarjoile heti.

Pieniä herkkuja

Pitapizzoja lauantai-iltaan

Pastanjauhajien blogista silmiin osui mielenkiintoinen pikkusuolaisen ohje, jota piti ehdottomasti kokeilla. Teimme pitapizzoja saunapalaksi ja niistähän tuli aivan loistavan hyviä!

Täytteet viritimme sen mukaan mitä kaapista löytyi ja päälle lusikoimme bulgarianjukurttia.

Matkalla uuniin

Sunnuntain lettukestit

Suklaista kermavaahtoa jäi yhtenä lauantaina kahvikekkereiltä yli, eikä sitä raaskinut pois heittää. Sain kermavaahdosta hyvän syyn tehdä seuraavana päivänä lettuja ja sekoitin vaahdon taikinan joukkoon. Taikinasta tuli paksua ja kuohkeaa, ja niin tuli letuistakin! Ne muistuttivat paistuessaan ja kohotessaan hiukan Niilo Pielisen lettuja, mutta toisin kuin Niilo, tiesin tarkkaan mitä aineita taikinassa oli...

Pannulla letut kohosivat pulleiksi ja olivat niin pehmeitä, ettei niitä saanut valutettua
pannun laidalta vadille, vaan ne piti nostaa lastalla.

Vaarin kakku

Vaari täytti muhkeat 75 vuotta ja tein kakkukahveja varten keikautus-kinkkukakun. Ohje löytyi Kinuskikissan blogista. Ohjeen ruohosipuli vaihtui tuoreisiin yrtteihin, basilikaan ja korianteriin.

Täytteestä tuli mukavan pehmeä, samoin maku oli pyöreän mieto. Jäin itse kuitenkin kaipaamaan täytteeseen enemmän makua, ja koska tätä kakkua kannattaa ehdottomasti tehdä toistekin, panen seuraavaan täytteeseen mausteita reilummalla kädellä. Kakusta nyt poisjätetty (sinappi)kurkkurelissi pääsee myös mukaan ja piparjuurituorejuuston tilalle voi valita vaikka napakamman pippurijuuston.

Vaikka leivontablogissa on kakun tekovaiheet kuvattuna, tässä kuvasarja Vaarin kakun työvaiheista.

Irtopohjavuoan pohjalle on pingotettu tuorekelmu ja vuoan reunat on sivelty öljyllä.
Koristeina käytetyt kirsikkatomaatit, viinirypäleet ja oliivit on aseteltu kelmun päälle nurinpäin.

Täytemassa piti lusikoida varovasti ja hitaasti, levittelemättä,
jotta koristeet eivät olisi lähteneet liukumaan kelmua pitkin.

Täytteen päälle ladottin ruispaahtoleivän viipaleita,
joita tarvittaessa hieman muotoiltiin, jotta mahtuivat hyvin paikoilleen.
Kostutuksen meni maitoa noin desi.

Valmis kakku!

Yli lumisten vuorten me kuljemme

Tai sitten juutumme auran tekemään lumivalliin

Maanantai-aamuna viereisellä pyörätiellä odotti ällistyttävä yllätys: auran jäljiltä jäänyt lumivalli tukki tehokkaasti kävelijöiden kulkutien.

Otin aamuhämärässä lumikasasta muutaman kuvan ja soitin töihin päästyäni kunnantalolle, teiden kunnossapidosta vastaavalle henkilölle.

Hän kuunteli ihmetellen ja kummastuneena kertomustani ja tutki samaan aikaan alueen karttaa. Hän totesi että reitti kuuluu kunnan kunnossapidon / urakoitsijan piiriin ja että hän vie asian eteenpäin.

Ja iltapäivällä valli oli jo kadonnut, kun Mika palasi töistä kotiin. Nopeaa toimintaa, hienoa!

Suolaista ja makeaa

Jonnan 20-vuotissynttäreillä ei perinteistä kermakakkua nähty. Tarjolle pantiin toiveiden mukainen voileipäkakku seka kaksi vadillista muffineja.

Voikkarikakku täytettiin edellisenä iltana ja pantiin kevyen painon alle yöksi viileään tekeytymään. Kakku koristeltiin vasta juhlapäivän aamuna, jotta salaatinlehdet ja muut herkät vihannekset pysyisivät hyvän näköisinä.

Kalkkunaleikettä, tuoretta kurkkua, punaista paprikaa, maustekurkkua,
tuorejuustoa ja kermaviiliä sekä oreganoa

Tuoretta kurkkua, keltaista paprikaa, ruohosipulia, basilikaa, majoneesia

Täytetyn kakun ympärille on kiristetty kaksinkertainen tuorekelmu.
Paahtoleivän viipaleista koottu kakku pysyy näin kasassa ja tiivistyy
yön aikana muotoonsa kelmun ja päälle tulevan painon ansiosta.

Kalkkunarullat saivat koristereunat taikinapyörällä.
Kakun reunoilla on juustoraastetta, mutta ei päällä.
Koristeet on painettu tuorejuusto-majoneesikuorruteeseen, 
ja pysyvät siinä paljon paremmin kuin röpelöisen raaasteen päällä.

Muffineja oli kolmea erilaista; sitruuna-muffarien päälle lusikoitiin omar-kuorrutetta, mustikka-vaniljamuffarit saivat koristeekseen kaulintamassaa  ja suklaamuffinien päälle pursotettiin kaakaoinen kermarahkaruusuke.

Makeaksi lopuksi ihanat muffinit!

Ja niin sitten kävi, että kamera unohtui kaikessa tohinassa! Emme huomanneet ajan kulumista ja muffinien koristelu oli täydessä vauhdissa vielä silloin kun kummit Tiina ja Jari ajoivat pihaan.  Tarjoilut saimme kyllä kuvattua ennen kuin kävimme niiden kimppuun, mutta sen enempää päivänsankarista kuin vieraistakaan ei tullut otettua yhtäkään kuvaa!
Mummi & Vaari jäivät viime hetkellä pois kahvilta, mutta Vaari kävi myöhemmin illalla tuomassa kukat ja lahjan Jonnalle.

Sinisiä ruutuja

Aiemmin virkkaamani sinisen korin jäljiltä jäi vielä reilusti eri sävyisiä lankoja hyödyntämättä, joten aloin virkata niistä nopeatekoisia isoäidin neliöitä.
Langat hupenivat samaan tahtiin kuin valmiiden neliöiden pino lipaston päällä kasvoi.
Ne riittivät mukavan kokoiseen mattoon ja viimeistely luonnonvalkoisella langalla raikasti sen ilmeen.

Pingotin ja höyrytin kevyesti valmiin maton lattialla, räsymaton päälle tekemälläni silitysalustalla, ja koiramme katseli hyvin kummissaan, kun konttasin lattialla eestaas silitysraudan kanssa.

Aikanaan matto päätyy matkalaukkuun ja edelleen lomatalomme kylpyhuoneen lattialle.