Pallotähti

Vuoden 2008 Kaikkien aikojen joulu -lehdessä on kiva kartonkitähden ohje. Pallotähti on jo muutamana jouluna saanut askartelusormet syyhyämään, ja tänä vuonna ryhdyin toimeen.

Tähteen tarvitaan ohutta kartonkia ja liimaa. Ja tietysti ripustuslankaa. Askartelukartonkikin käy, mutta ohuempi kartonki on kevyempi taitella.

1. Leikkaa kartongista kahdeksan (8) tasasivuista kolmiota, sivujen pituus 11 cm.
2. Taita jokaisen kolmion jokainen kulma keskelle vastakkaista suoraa. Jokaiseen kolmioon tulee näin neljä (4) samankokoista pikkukolmiota.
3. Liimaa kaksi kolmiota yhteen pariksi.
4. Yhdistä kaksi paria tähden puolikkaaksi.
5. Liimaa kaksi tähden puoliskoa yhteen.
6. Ripusta halutessasi tähden kärkeen koristeeksi helmiä tai pikkukristalleja.

Tähden kasaamisessa ilmeni yllättävä ongelma. Aloin (liian) innoissani liimata paloja ja kun aloin panna puolikkaita yhteen, huomasin että tekeleessä on jotain vialla. Siitä ei ollutkaan tulossa tähteä, vaan ennemminkin asteroidi. Sain avattua yhden liimauksen, mutta loput olivat jo ehtineet kuivua, eikä vinosta möykystä saanut enää pyöreää tähteä.
Leikkasin ja taittelin loput tähtiaihiot ja siirsin kokoamisvaiheen suosiolla Juuson harteille. Asteroidista tuli hetkeksi Csokille lelu, se kun tykkää rapistella pahvin kanssa.

Joulukorttinauha

 

 

Korttinauhaan tarvitaan vain leveää satiininauhaa reilun mittainen pätkä, pieniä pyykkipoikia ja tässä tapauksessa kiinnittämiseen maalarinteippiä. Jos nauhan panee seinälle, sille voi ruuvata katonrajaan pienen koukun, jonka saa piiloon isolla rusetilla.

 

Meidän korttinauha on teipattu tukevasti kellarin oveen ja jotta nauha ei heiluisi kellarissa käytäessä, nauha on vielä alaosastaan pantu pienellä rullatulla teipinpalalla oveen kiinni.



Pursotusta, karkkeja ja ikkunoita

Piparkakuthan ovat hyviä ihan sellaisenaan, mutta välillä niitä on kiva vähän viritellä ja koristella. Ja kun koristelussa pääsee vauhtiin, saattaa karkkipussi karata käsistä :-)

Idea ja ohje pipareiden koristeluun löytyy täältä.

Tikkareiden murskaaminen sujuu todella helposti, kun panee pari tikkaria kerrallaan mukiin ja paukuttaa niitä pikkuhiljaa rikki pienellä lihanuijalla. Tikkari on sen verraan kovaa, että puiseen leikkulautaan saa hyvät kolot ja muovipussi tuppaa menemään rikki. Leivinliinan sisällä ei kannata edes ajatella rikkoa tikkareita - tuloksena on nöyhtäistä murua.



Kurkistus piparipurkkiin

 





 

Kuva-arvoitus -postauksessa taustalla on paistettuja, isoja piparkakkuja. Ne on tehty Juuson aikoinaan koulussa tekemällään jääkarhu-muotilla. Ne saavat vielä ennen aattoa pikeeri- ja karkkioristelun.

Siirappista, makoisaa

Wilhelmiinat

Näitä meillä leivotaan joka joulu!
Resepti osui ihan vahingossa silmiin vuosia sitten joululehtiä selaillessani ja pikkuleivät siirtyivät yhden testierän jälkeen perinteisten joululeipomusten sarjaan.
Sen lisäksi että taikina on helppo tehdä, sen voi leipoa samantien, tarvitsematta seisottaa sitä kylmässä.

Taikina
200 g voita
2 1/4 dl sokeria
1 keltuainen
2 rkl siirappia
3 tl vaniljasokeria
5 dl vehnäjauhoja
2 tl soodaa

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keltuainen, siirappi ja keskenään sekoitetut kuivat aineet.
Muovaa taikinasta kuusi - kahdeksan tankoa ja paista ne 200-asteisessa uunissa kauniin ruskeiksi. Tangot leviävät reilusti, joten jätä riittävästi tilaa niiden väliin.
Leikkaa pehmeät tangot heti uunista otettuasi vinoneliöiksi. Anna jäähtyä ja säilytä rasioissa.

Taikina on pehmeää ja murtuu helposti, joten tangot kannattaa pyöritellä
vasta pellillä loppuun asti.

 

Valmiiksi leikatut viipaleet saavat jäähtyä rauhassa ennen purkittamista

(Resepti on Kotiliedestä vuodelta 2003)

Kuva-arvoitus

Miten muki, tikkarit ja pihvinuija liittyvät pipareiden tekemiseen?

Hallimaisteri

Juuso valmistui marraskuun lopulla lentokoneasentajaksi, ja sitähän juhlittiin! Ensin menimme syömään ravintola Huiliin Järvenpäähän. Tuoretta asentajaa onnittelemassa olivat meidän perheemme lisäksi Juuson isä sekä isovanhemmat. Huilin keittiömestari oli mies (tai nainen) paikallaan, mainiota ruokaa!

Koulussa järjestettiin vastavalmistuneelle asentajien ryhmälle päätösjuhla,
jossa tunnollinen oppilas palkittiin komealla Hallimaisterin pystillä.

Puolivalmis laivue

Kahville!

Kakkukahvit nautittiin kotona. Kirsi oli tehnyt hillosilmäpikkuleipiä, teemaan liittyen lentokoneen muotoisia keksejä, sekä muhkean suklaakermakakun (sen teossa tuli testattua Confetista hankittua reunavuokaa).

Myyjä antoi hyvän vinkin panna reunavuoan alle silikonialustan
estämään kakkutaikinan valumista pellille. Silikonialustan voi korvata parilla, kolmella
leivinpaperilla. Testimielessä vuoan reunoja ei ole voideltu & jauhotettu, vaan niitä kiertää
leivinpaperisuikaleet. Suikaleet toimivat oikein hyvin,  ja huom! pyykkipojat eivät päätyneet uunin.

Porkkanan muodonmuutos

Tähän aikaan vuodesta porkkanaa ei popsita, vaan se saa jalomman muodon ja pääsee pakastimeen odottamaan pääsyä joulupöytään. Kyseessä on porkkanalaatikko 2.0. Tällä reseptillä saa jotakin uutta perinteisen porkkanalaatikon makuun – sitruuna sopii todella hyvin tähän!

Porkkanalaatikko 2.0 with a twist...

1 kg porkkanaa
2,5 dl kermamaitoa
3/4 dl mannasuurimoita
1 kananmuna
50 g voita

siirappia
kanelia
suolaa
fariinisokeria
muskottipähkinää (vähän)
valkopippurioa (vähän)
raastettua sitruunan tai limen kuorta
korppujauhoja

Keitä porkkanat ja soseuta ne. Lisää kermamaito, mannasuurimot ja keitinlientä tarvittaessa. Lisää mausteet ja sekoita.
Kaada seos vuokiin. Ripottele päälle korppujauhoja, kuvioi lusikalla ja ripottele vielä voinokareita. 
Paista 150-asteisessa uunissa noin 1,5 tuntia.