Teimme (Mika ja Kirsi) vielä lyhyen matkan syksyiseen Unkariin - monia asioita piti vielä saada järjestykseen ja valmistaa talo talven tuloa varten.
Tällä kertaa emme vuokraisikaan autoa, on pöhköä että jostakin kotterosta pitää maksaa 600 euron takuumaksu neljän päivän käytöstä. Siihenhän uppoaa jo koko lomabudjetti ja rahan saisi takaisin vasta kun loma on ohi!
26.9.
Hki-Vantaalla marssimme turvatarkastukseen amatöörimäisellä varmuudella: ystävillemme ostetut poro- ja savukalasäilykepurkit kuuluvat tottakai kiellettyjen käsimatkavaroiden listalle, joten saimme luopua niistä kaikista saman tien. Tax-Freestä ostimme Joosepille uuden samanlaisen porosäilykkeen takavarikoidun tilalle. Sekin maksoi enemmän kuin K-kaupassa.
Sujuvan lennon jälkeen suhautimme nopeasti taksilla Keletin asemalle, ostimme 1. luokan liput InterCity-junaan ja suunnistimme Füzesabonyiin. Matkaan lentokentältä perille meni yhteensä 3 tuntia odotuksineen, ja maksoi 20 euroa hengeltä.
 |
| Keletin sivusisäänkäyntiä |
 |
| Kello oli jo yli puolenpäivän, joten otimme hyvällä omallatunnolla oluet ja maistuvat pizzaleivät junaa odotellessa |
 |
| Liikkeellä ollaan |
 |
| Matkakumppani vailla vertaa |
Füzesabonyissa naapurimme Lajos tuli vastaan meitä autollaan. Ensin ehdimme käydä tutustumassa uuteen unkarilaiseen nähtävyyteen, Nemzeti Dohányboltiin eli Valtion Tupakkakauppaan. Elokuussa voimaan tulleen lain mukaan tupakkatuotteita saa myydä enää vain niille erityisesti rakennetuissa tiloissa. Niihin ei saa nähdä sisälle (siis ei ikkunoita tai ne ovat tummennetut), eikä sisälle saa mennä kukaan alle 18-vuotias.
 |
| Rózsan terassi |
Ennen kotia kävimme Zsóri-kylpylän naapurissa olevassa Rózsa-ravintolassa syömässä, ja sitten Mezökövesdin Tescossa tekemässä ostoksia ilta- ja aamupalaa varten.
Kotiin päästyämme laitettiin jääkaappi, sähkö, vesi ja kaasu päälle, ja henkäistiin hetkinen. Putkissa kesästä lähtien maannut vanha vesi laskettiin myös pois. Täällä taas ollaan! Ilma oli kohtuulliselämmin, joten raahasimme pöydän verannalle, siinä oli mukava istuskella viinilasin äärellä.
 |
| Aaahhh |
Feri oli käynyt leikkaamassa nurmikon ja hän oli myös parin kuukauden aikana ehtinyt tehdä pyytämämme aitaremontin. Susiruma mineriittiaita betonimöykkyihin upotettuine metalliaidantolppineen oli saanut väistyä uloimmassa aidassa korkean kanaverkon tieltä, ja sisempänä aitana pihan takaosaa jakaa nyt kaunis, matala puinen aita, joka aiemmin halkaisi etupihan pystysuunnassa. Saimme tilantuntua ja uuden maiseman: nyt takapihan yli näkee verkkoaidan läpi kauas naapurin pellon taakse, mahtavaa!
 |
| Paree viewi |
Toimme Lajosille tuliaisiksi pullon Jaloviinaa (hän pitää itseään melkoisena väkevien juomien asiantuntijana) sekä Ruiskuppeja. Sovimme vielä, että hän lainaa meille autoaan seuraavana aamuna, jotta pääsemme tekemään kunnolla viikonlopun tarveostoksia Tescoon.
Samalla kuulimme, etä Lajos oli (meiltä kysymättä) kutsunut tuttuja kyläläisiä lauantaiksi meidän luoksemme syömään ja istumaan iltaa, mutta että hän tekisi ruoan. Tiedossa olisi "bográcsia", avotulella kolmijalka-padassa valmistettavaa gulassityyppistä ruokaa. Hänen versionsa tulisi olemaan transsylvanialainen kaali-lihapata nepalilaisella vuorikiipeilijän twistillä. Meillä ei ollut siihen mitään vastaväitteitä, wau!
27.9.
Kevytaamiaisen jälkeen lainasimme Lajosilta autoa ja käväisimme Tescossa hakemassa kaikkea tarpeellista viikonlopun varalle. Onneksi mitään juhlajuomaa ei tarvinnut ostaa; spajzissa oli vielä hyvät varastot kesäkuun juhliemme jäämistöä.
 |
| Unkarilainen kevytaamiainen |
Puutarhaa tutkiessamme huomasimme, että hieman liian myöhään tulimme: luumut olivat kaikki jo tipahtaneet maahan, viinirypäleet olivat oikein hyviä juuri sinä hetkenä, mutta eivät enää kuljetuskunnossa. Omena, päärynä ja saksanpähkinä olivat tosin juuri parhaimmillaan.
 |
| Näin sen greippihedelmän läpi... |
Iltapäivällä teimme kävelyretken meille vielä vieraaseen osaan kylää.
 |
| Risteys-Maria |
 |
| Kuin tropiikissa |
 |
| kylän reunaa |
 |
| Toisessa kadunkulmassa... |
 |
| Suomessa saisi kiinteistönomistaja jo huomautuksen |
 |
| Vielä pehmeään seinärappaukseen raaputettuja graffiteja - paikalliseen tapaan |
Uusia maisemia ja taloja, jonkun sortin kapakka sekä kylän koulu tuli bongattua, sekä touhukkaita romanilapsia ihmettelemässä kännykkäkameraa. Onpa meidän kylämme kaunis!
 |
| Mester Chef |
 |
| Iltapäivällä kokkailtiin kotona hyvin pelkistetty, mutta herkullinen kanaruoka |
28.9.
Sitten ihan virallista ohjelmaa: Mikan velipoika oli ihastunut Unkariin jo Mikan Budapestin opiskeluajoista asti (80-luvun lopulla), ja kesän aikana hänkin oli innostunut haarukoimaan sopivaa lomataloa itselleen samasta kylästä. Yhden ohi menneen kohteen jälkeen löytyi sopiva paikallisten avustuksella, ja hän kävi jo syyskuussa tekemässä alkukaupan. Me ja Jooseppi lähdimme aikaisin lauantai-aamulla tekemään hänen puolestaan loppukaupat.
 |
| Velipojan talo ja "unkarilainen kiinteistönvälittäjä" |
Veljen talo on noin kilometrin päässä "toispuol jokkee", siistin näköinen 4h ja keittiö, sekä iso piha ja puutarha. Ensin kiertelimme taloa huoneita esittelevän myyjäpariskunnan kanssa. He puhuivat ainoastaan unkaria ja ahkerasti, joten olikin hyvä että Jooseppi oli mukana.
Talolta lähdimme naapurikylä Szihalomiin tapaamaan lakimiestä, jolla oli kaikki paperit valmiina odottamassa. Byrokratia oli nopeasti hoidettu ja talolla oli uusi omistaja! Suomalais-invaasio etenee hitaasti mutta varmasti!
Joosepin kanssa menimme vielä ostoksille Mezökövesdiin, ja sitten pitikin ryhtyä valmistelemaan illanistujaisia.
 |
| Naapuri kauhanvarressa |
Haimme verannalle vielä yhden pöydän, ja katoimme sen valmiiksi. Naapurissa autoin Lajosia grillin ja gulassipadan haussa vintiltä - grillistä tuli mieleen takavuosien Pikkukakkosen Nukkumatin avaruusalus!
 |
| 4...3....2...1.... |
Jokainen vieras oli jollain tavalla mukana hankinnoissa - pöydälle ilmestyi kaalia, szalonnaa, possua, yrttejä, mausteita jne. Pilkkomistalkoiden aikana Lajos viritti tulen grillin alle ja padan sen ylle keikkumaan.
Pian ilmassa leijui herkullinen tuoksu. Padan valmistumista odotellessa seurusteltiin ja tyhjennettiin pari viinipulloa. Buktan pariskunta kävi hakemassa kotoaan pinon syviä lautasia, kun huomattiin että meidän astiakaapistamme ei moisia löydy.
Tamásit Kopász ja Kótai (Andin ja tytärten kera) ilmestyivät myös paikalle. Kótai oli surkeasti flunssassa ja pukeutunut kuin naparetkeilijä, vaikka ilma oli lämmin. Hän oli paria viikkoa aikaisemmin lomaillut Venetsiassa, ja tottakai tipahtanut vahingossa kanaaliin. Siitä vedestä olisi voinut saada pahemmankin taudin kuin pelkän flunssan...
 |
| "...nähdä Venetsia ja vilustua..." |
Toimme tytöille tuliaisiksi Hopeatoffeeta, jota juuri oli saatu kauppoihin Suomessa vuosien tauon jälkeen. Ja kyllä se maistui unkarilaisillekin, "mustaa melassia" odotetaan siellä kovasti lisää.
Illan pimetessä ja viiletessä siirryimme sisätiloihin jatkamaan seurustelua - naksupussit saivat kyytiä kyytipojan kera. Mutta ajoissa päästiin tuolloinkin nukkumaan.
Menimme itse asiassa joka ilta kymmeneen mennessä nukkumaan. Asioilla on erilainen järjestys kun ei ole telkkaria ja ulkona on säkkipimeää.
29.9.
Aamulla menimme vielä veljen uudelle talolle miettimään käytännön järjestelyja, avainnipun kopiointia yms. Jooseppi lähti Erikan kanssa Budapestiin iltapäivällä, ja me ryhdyimme siivoamaan ja pakkaamaan. Kirsi sai kylppärin ikkunan tiivistettyä hyvin. Siirsimme kaikki kylmänarat tavarat ulkoa ja käytävältä huoneisiin, heitimme pilaantuvat ruokatarpeet roskiin ja lämmitimme gulassinloput lounaaksi.
 |
| Mezöszemerän katolinen kirkko |
 |
| "Nimetön" szemereläinen Erzsébetin puistossa |
Iltakävelyllä kylän keskustaan tapasimme vielä Imren, joka kertoi meille hieman kylän historiasta.
Mezöszemere kuulemma on nuori paikkakunta, perustettu vasta 1260-luvulla...
Ja jälleen aikaisin nukkumaan, seuraavana päivänä lähtisimme perinteisesti Budapestiin yhdeksi päiväksi.
30.9.
Heräsimme (kuten joka aamu!) aikaisin, noin seitsemältä. Aamupalan jälkeen tyhjensimme jääkaapin, sammutimme sähköt ja veden, ja jätimme kaasupatterit minimiasentoon - lämmitys saa olla päällä kevääseen asti. Talo oli valmis odottamaan talvea (vaikka ulko-ovi pitäisi saada jotenkin tilkittyä. Alareunassa on parin sentin rako, jonka nyt ensihätään tukimme mattorullalla).
Lajos vei meidät Füzesabonyin asemalle. Budapestin juna oli puoli tuntia myöhässä, ja aukealla laiturilla tuuli kuin Laatokalla. Lopulta pääsimme paikoillemme ja haimme vielä ravintolavaunusta pientä pupellettavaa.
Keletillä Jooseppi ja Erika olivat meitä vastassa. Työkiireiden takia he ehtivät vain heittää meidät Basilikan lähelle, missä Joonas, pätevä isäntämme, oli meitä vastassa. Ihastelimme Joonaksen upeaa asuntoa hetken, kun veimme pakaasit sinne (asunnon sijainti on kyllä 10++) ja lähdimme etsimään lounaspaikkaa. Tie vei tuttuun Csarnok-ravintolaan Hold-kadulla, aivan pienen kauppahallin vieressä. Ruoka oli yhä hyvää ja edullista, ja palvelu mukavaa. Kävimme keskustelua tarjoilijan kanssa siitä, miten sanat taipuvat, kun tilaa unkariksi yhden tai useamman oluen.
 |
| Geren kultaa |
Tämän jälkeen sain toteutettua pitkäaikaisen toiveeni: pääsimme maistamaan DiVino-viinibaarissa Geren Kopár Cuvéta. Olipa se hyvää - niistä muista puhumattakaan, joita kokeilimme. Wau mikä paikka! Vähäeleisesti sisustettu, musiikki harkittua ja tunnelma yes!
 |
| Katunäkymä Havannast...eikun Budapestista |
 |
| Finnek |
Sieltä jatkettiin vielä Lokal-sisäpiharavintolaan, jossa tapasimme Joonaksen kaverin sekä Pikku-Erikan.
 |
| Kuljetuslavat uusiokäytössä Lokalissa |
 |
| Lokal-puu |
 |
| Lokal-panorama |
Lopuksi tallustimme syömään Kahteen Saraseeniin. Meillä oli päivä pulkassa jo alkuillasta, joten jätimme Joonaksen kavereineen "hurvittelemaan" ja hipsimme itse 24h-kaupan kautta Joonaksen kämpille ja pian jo nukkumaan.
1.10.
Aamupalan jälkeen pitikin herätellä ehtoisa yökukkuja-isäntämme isännöimään ja soittamaan meille taksi - oltiin taas kerran menossa lentokentälle ja kotia kohti!
 |
| Taidekuva aamutaksin ikkunasta panorama-moodilla |
Seuraava reissu onkin vielä hämärän peitossa - millaistahan siellä on talvella, hmmm...
 |
| P.S. Puolen litran A-olut maksaa Unkarissa 229 forinttia eli noin 75 senttiä |
