Polka-souvi

Päivällä lähikaupasta ostetut kotimaiset mansikat piti saada mahdollisimman pian pakastimeen, joten järjestimme ruokapöydälle iltapalan jälkeen mansikoiden jälkikäsittelylinjan Juusolle ja Topiakselle.

Osa marjoista soseutetaan ja sokeroidaan, osa lohkotaan ja sokeroidaan. Talvella marjat päätyvät ties mihin herkkuihin; kakkuihin, piirakoihin, lettujen päälle, jälkiruoka-annoksiin.

Ja tottakai osa marjoista syödään heti tuoreena, vaikkapa jätskin kanssa!
 

Ei omena kauaksi putoa...

Ei ainakaan näin pienistä puista

Haettiin Muhevaiselta kaksi omenapuun tainta ja hapankirsikkapuu/pensas (Suklaakirsikka – siitä tulee n. kaksimetrinen puumainen pensas tai pensasmainen puu). Omenalajikkeita tutkittiin kovasti etukäteen, ja päädyttiin Samoon ja Pirjaan.

Pihalle kaivettiin isot kuopat jotka täytettiin puutarhamullalla tainten kera. Omenapuille pantiin vielä tuet, jotta tuulet eivät heiluttele juurtuvia taimia. Nyt arvuutellaan että minä vuonna päästään nauttimaan satoa.

 

Suklaakirsikka lähtökuopassaan

 

Aikaisin kesällä kypsyvä Pirja

 

Syysomena Samo (todennäköisesti jokin vanha samoalainen lajike)

Kuoppia kaivaessa teimme arkeologisen löydön: maan seasta paljastui ikuvanha "Sillitomaatissa"-purkki ja vanhan ajan limu-/olutpullon korkki!

Kaikuja menneisyydestä....

Ne tomaatintaimet

Juhannuspäivä jatkui loistavan lounaan jälkeen taivaalle tähystellessä ja sadetta odotellessa.
Ehdimme juuri ja juuri Mummin ja Vaarin kanssa juotujen piirakkakahvien jälkeen kaivaa istutuskuopan neljälle muhkealle tomaatintaimelle ja siivota taimien taakse talon seinustalle jätettävän hiekkakaistaleen pohjan, kun odotettua aikaisemmin alkanut sade katkaisi pihatyöt. Vedentulo jatkui koko päivän, joten jouduimme jättämään tomaatit vielä hetkeksi odottamaan.

Sunnuntaina sää selkeni sen verran että pääsimme panemaan taimet maahan. Juuso tuli kolmanneksi hortonomiksi eikä kauaa mennyt kun kaikki neljä isoa tainta oli tukevasti penkissä sidottuna tukikeppeihin.



Penkin toiseen päähän istutetaan "isoäidin perennoja"



Juhannuspäivän puuhia

Aaton juhlallisuuksien jälkeen palattiin arkeen. Poutasään vielä suosiessa iltapäivällä teimme juhannusruokaa ja söimme pihalla leudossa vaikkakin pilvisessä säässä: parmesaani-chili-valkosipuli-kananrintaa grillatun vuohenjuuston ja hunaja-balsamico-rosmariinikastikkeen kera, uusia perunoita ja foliossa pitkään haudutettua tomaattia sekä pilli- ja valkosipulia.

Jälkiruoaksi Kirsi oli löytänyt mainion Lemon posset -reseptin: pohjavanukas tehdään kermasta, sokerista ja sitruunamehusta (sitrus jähmettää seoksen ihan tatinaksi). Päälle aseteltiin Limoneto di Sorrento -liköörissä marinoituja kotimaisia mansikoita - aivan huikean hyvää!
 

 

Juuri ennen sateen alkua ehdimme kaivaa eteläseinälle istutuskuopan neljälle esikasvatetulle tomaatintaimelle, jotka Kirsin vanhemmat toivat. Sade katkaisi istutustyöt, mutta eiköhän ne taimet saada paikoilleen lähiaikoina.

2012 mittumaari

Meille ei ole päässyt syntymään juhannusperinnettä, johtuneeko mökittömyydestä vai mistä, mutta juhannuksemme on aina erilainen. Tänä vuonna vietimme sitä kahdestaan (Mika ja Kirsi) kotikonnuilla. Siis rauhallinen viikonloppu oli tiedossa, mutta jotakin ohjelmaa sentään kaipasimme. Siispä varasimme Krapin Ateljeerista pöydän aattoillalle - halusimme grillimakkaran sijasta jotakin muuta juhannussärvintä.

Juhannusneito parhaimmillaan (huom. kohtalokas Ansa Ikos-katse)

Keväisen Budapestinmatkan ja Két Szerecsenin huikeiden kulinarististen kokemusten jälkeen rima on aina korkealla, mutta Ateljeerin keittiö todellakin yllätti: saimme aattoiltana eteemme ehkä parhaan Suomessa nauttimamme aterian. Mikalla oli alkupaloina kampasimpukkaa grillattujen Portobello-sienten kera, Kirsillä Krapilla palvattua hanhea raparperihillokkeella. Pääruoaksi Kirsi valitsi savulohta sitruunaperunahöysteellä, kesäkasviksia ja tillikurkkua. Mikan lautasella oli grillattua härän sisäfileetä, korvasienimuhennosta, paahdettuja puikulaperunoita ja terttutomaatteja. Jälkiruoaksi tilattiin helsinkiläisen Coquusin erinomaista jäätelöä. Ja tottakai palanpainikkeeksi vielä espressot ja Glenmorangiet. Olipa täydellinen ateria - varsinkin kun palvelu oli aivan ensiluokkaista juhannuksesta huolimatta! Kiitokset koko henkilökunnalle.

Aterian jälkeen lähdimme Krapin rantaan katselemaan kokon sytytystä, väkeä siellä olikin yllättävän paljon.

Johan syttyi! Kuvassa myös valepukuinen poliisi tarkkailemassa juhannusjuhlijoita...

Jo roihahti

Kuumuus tuntui kovana yli kymmenen metrin päähän

Kokkoihmisiä

Golfkenttä tarjosi hyvän reitin kokolta poistuville.

Kokon jälkeen oli meilläkin nukkumaanlähtöaika - juhannus oli tänä vuonna taas erilainen mutta mieleenpainuva.
Nyt tulikin mieleen että aiemmista juhannuksista olemme viettäneet ainakin 3-4 Unkarissa...siinähän on jo jonkinlaista perinteenalkua!

Sir Galahad ja Lancelot

Ritarit sotisovassaan

Vaikka ei heitä köyhiksi tämän perusteella voi sanoakaan. Voissa paistettuja, kanelilla ja muscovadolla höystettyjä pullanpaloja vaniljajäätelön ja mansikkahillon kera ulkona pihalla nautittavaksi. Eikä tarvitse syödä edes pyöreän pöydän ääressä, kantikaskin kelpaa.

Purumurua

Vaikka Unkarista asti hankkii koiralle purulelun, niin pulin hampaissa ei sekään pysy kauan ehjänä. Saisikohan tuota takorautaisena....