... Jonnan synttäreillä
Kahvipöydän ympärille kokoontui lähes koko perheemme lisäksi kummit Tiina & Jari sekä Mummi ja Vaari.
Juttua riitti kahvikupin ääressä pitkään nuorten opiskelukuulumisista Sinkan jo päättyneeseen valokuvanäyttelyyn ja Jarin uusiin haasteisiin.
Palanpainikkeeksi oli tarjolla voileipäkakkua ja kahden sortin muffineja.
Voileipäkakussa oli tuttuun tapaan kaksi täytettä, kalkkuna- ja fetatäyte.
Kalkkunatäyte: aurinkokuivattu tomaatti -tuorejuustoa, kalkkunaleikettä, paprikaa, kirsikkatomaattia, paprikajauhetta, persiljaa, kermaviiliä.
Fetatäyte: maustamatonta tuorejuustoa, salaattijuustokuutioita, punasipulia, paprikaa, kermaviiliä.
Kakku sai vaihteeksi pyöreän muodon ja kokosin sen irtopohjaisen kakkuvuoan renkaan sisään. Täytteet olivat sen verran kosteita ettei paahtoleipäviipaleita tarvinnut kostuttaa. Peitin kakun kelmulla ja panin vielä painoksi ruokalautasen ja painavan pannunalusen. Kakku muhi yön yli kylmässä ja sai lauantaina ylleen juustokuorrutuksen & muut koristeet.
Jonna paistoi mustikka- ja suklaamuffineja. Mustikkamuffareita koristi kaulitut sokerimassalevyt ja hauskat, syötävät eläinkuviot. Suklaamuffinien sisällä oli reilusti rouhittua suklaata ja päällä - tietysti - suklaakuorrutetta koristerakeiden kera.
Kakkukahvien jälkeen päivä jatkui Tiinan ja Jarin kanssa iltaa istuen. Kattaus vaihtui pikkusuolaiseeen ja jossain vaiheessa kaivoimme uuden Trivial Pursuit -pelin esiin. Yhdestä kortista löytyi virhe! Kortissa kysyttiin, millä nimellä kutsutaan nautaa, joka on juuri poikinut tai juuri poikimassa. Vastaus oli "hieho". Olimme vastauksesta jokseenkin eri mieltä ja tarkistimme asian. Oikea vastaus olisi ollut "lehmä". Jäämme odottamaan uutta, korjattua painosta :-)
 |
| Lehtitaikina-pekonikierteitä, chilimarinoituja valkosipulinkynsiä, oliiveja ja melonilohkoja. Patongin kaveriksi valkosipuli-arrabiata-tuorejuustolevitettä, Auraa sekä kahdenlaista lohi-chevicheä: a) chili, lime, suola, pippuri, tumma sokeri, ja b) sitruuna, dijon-sinappi, tilli, suola, pippuri. |
Tiinalla & Jarilla oli nuorempi koira mukanaan, ja koska aikaisempi tapaaminen meidän raivoisan lamppuharjamme kanssa ei sujunut ollenkaan rauhanomaisesti, jäi koira aluksi autoon odottelemaan. Myöhemmin saimme hauvan autosta sisälle ja Csokin naapuriin, josta myöhemmin yläkertaan nuorten seuraksi barrikadin taakse, opettelemaan käytöstapoja.
Sunnuntaina keittiö näytti lohduttomalta, mutta kolmen tiskikoneellisen jälkeen saimme työpöydät jälleen näkyviin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti